Trump kovistelee Putinia taipumaan rauhaan, mutta ei Zelenskyikään hänen mielestään enkeli ole
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on viime päivinä viestittänyt, että pääasiallinen este Ukrainan sodan päättymisen tiellä on Venäjä. Hänen mukaansa Ukraina on kyllä valmis rauhaan ja jos Venäjä ei tule samalle kannalle, sen ennestään vaikeuksissa oleva talous voi odottaa riesakseen muun muassa uusia pakotteita. Öljyn hintaa Trump haluaa saada samasta syystä alemmas.
Trumpin arvostelun on jo uumoiltu yllättäneen hänen vaalivoittoonsa toivonsa panneen Venäjän pahanpäiväisesti. Tuskinpa vaan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin (Upi) Venäjä-tutkija Jyri Lavikainen.
– Tämä heijastelee vain sitä, että kyllähän Venäjäkin pitää taivutella tai painostaa siihen (rauhansopimukseen) ja varmaan venäläisetkin ovat valmistautuneet tähän tilanteeseen. Eihän sielläkään mitenkään naiiveja olla, Lavikainen sanoo.
Venäjän television keskusteluohjelmissa Trumpin sanomisia on kyllä arvostelu ja paheksuttu kovin sanoin. Näille kommenteille ei Lavikaisen mukaan kannata juuri painoa panna, sillä niillä ei ole mitään roolia maan päätöksenteossa, vaan ohjelmien tavoitteet liittyvät puhtaasti propagandaan ja yleisöjen hallintaan.
Lavikainen arvioi Trumpin tiimeineen painostavan Venäjän ohella myös Ukrainaa, koska sodan molempien osapuolten tavoitteet ovat tällä hetkellä niin maksimaalisia, ettei niitä voi mitenkään sovittaa yhteen. Fox-uutiskanavan haastattelussa torstaina Trump sälyttikin syytä sodan alkamisesta Venäjän ohella myös presidentti Volodymyr Zelenskyille.
– Zelenskyi haluaa sopia, hän on saanut tarpeekseen. Mutta hänen ei olisi pitänyt antaa tämän koskaan tapahtua, ei hän mikään enkeli ole, Trump sanoi kyseenalaistaen Ukrainan aloittaman puolustustaistelun järkevyyden.
Trumpin päätös keskeyttää Yhdysvaltain ulkomaiset apuprojektit ei kuitenkaan ole vastoin joitain odotuksia ainakaan vielä iskemässä Ukrainan sotilaalliseen tukeen tai budjettitukeen.
Zelenskyi puolestaan on osoittanut hyvää tilannetajua. Hän sanoi Bloombergin haastattelussa torstaina, että sodan Ukrainassa ei pidä päättyä Putinin vaan Trumpin voittoon.
– Ihan ymmärrettävä ja luonnollinen taktiikka Ukrainalta yrittää viestiä Trumpille, että Ukrainan tavoitteet ovat itse asiassa myös Yhdysvaltain tavoitteita, Lavikainen kommentoi.
Samassa haastattelussa Trump toisti uhkauksensa ”massiivisista” tulleista ja pakotteista Venäjää vastaan, jos maan johto ei sovi sodan lopettamisesta ”todella pian, melkein välittömästi”. Toistaiseksi on epäselvää, voisiko näin tapahtua ennen Trumpin ja presidentti Vladimir Putinin mahdollista tapaamista, jonka Trump on myös toivonut tapahtuvan hyvin pian.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov toisti perjantaina Venäjän olevan valmis tapaamiseen, mutta odottavan yhä sitä koskevaa viestiä Yhdysvalloista. Hänen mukaansa tässä vaiheessa kehitystä on vähän vaikea ”ennustaa kahvinporoista”.
Ajatuksen korkeasta öljyn hinnasta sodan jatkamisen syynä Peskov odotetusti tyrmäsi – hänen mukaansa Ukrainassa on kyse uhkasta Venäjän kansalliselle turvallisuudelle.
Lavikaisen mukaan Trumpin ja Putinin tapaamista voidaan joutua odottelemaan mahdollisesti pitkäänkin. Tämä riippuu paljolti siitä, miten Venäjä on valmis määrittelemään uudelleen tämänhetkisiä ydintavoitteitaan Ukrainan suhteen.
– Siinä voi jotain kitkaa tulla, että onko tässä pohjaa jollekin nopealle ratkaisulle vai ei, hän pohtii.
Lavikaisen mukaan Venäjän maksimaalinen tavoite Ukrainan koko olemassaolon kiistämisestä itsenäisenä valtiona pitää ymmärtää pitkän aikavälin näkymänä.
Sen tavoittelua ei kannata tässä hetkessä jatkaa, jos se näyttää johtavan siihen, että Yhdysvallat tosissaan sekaantuu sotaan Ukrainan puolella.
– Sen sijaan Venäjä voi pyrkiä saavuttamaan sellaisia välitavoitteita, jotka mahdollistavat isompien tavoitteiden ajamisen tulevaisuudessa. Kyllä siellä pystytään ajattelemaan strategisesti ja katsomaan, mikä on realistista ja järkevää, Lavikainen sanoo.
Hänen mukaansa hyvä vertauskohta löytyy talvisodasta, jonka kuluessa Neuvostoliitto melko pian luopui koko Suomen valtaamisesta ja hylkäsi Terijoen hallituksen.
Lavikaisen mukaan Putinille tärkeintä on kaikkien diktaattorien tavoin vallassa pysyminen ja kimmoke sopia rauhasta tulee niistä riskeistä, mitä Putinille koituu, jos tämä ei suostu sopimaan. Venäjän öljy- ja kaasukauppaan, sen asiakkaisiin ja Venäjän varjolaivastoon iskemisessä on Lavikaisen mukaan vielä paljon mahdollisia lisätoimia reservissä.
– Mutta jos rauhansopimukseen saadaan mukaan sellaisia ydinintressejä kuin alueluovutukset (Ukrainalta Venäjälle) ja kielto Ukrainan liittymiselle Natoon, niin Putinilla on helppo työ myydä sellainen lopputulos voittona, Lavikainen arvioi.