Toimittajalta | SDP ja keskusta näyttivät voimaansa – hallitusoikeisto sai oppositiopuolueilta kipeän löylytyksen
Jotain tämän suuntaista osattiin odottaa vaalinaluskyselyjen perusteella, mutta yllätyksen yhdistetyt alue- ja kuntavaalit tuottivat silti.
Jo ennakkoäänten tulos kello 20 paljasti, että SDP ottaa molemmissa vaaleissa kokoomuksen päänahan, vaikka äänestysvarmojen kokoomuslaisten arveltiin vielä aivan vaalien alla pelastavan puolueensa demarinpunaiselta vyöryltä.
Oppositiopuolueet, SDP etunenässä, tekivät pitkin matkaa molemmista vaaleista protestiäänestystä hallituksen politiikasta, ja strategia onnistui lopulta täydellisesti. Sote-palveluista nostettu myräkkä teki selvää jälkeä myös kuntavaalien puolella, vaikka sote ei kunnille enää kuulukaan.
Demarijohtaja Antti Lindtmanilla oli vaaleissa paljon pelissä presidentinvaalien ja EU-vaalien epäonnistumisten jälkeen. Seuraavat vaalit ovat kahden vuoden päästä käytävät eduskuntavaalit, ja niihin Lindtman lunasti nyt itselleen työrauhan.
Erityisen kipeästi SDP iski kokoomukseen suurimmissa kaupungeissa. Ääntenlaskun aikana näytti jo siltä, että kokoomus menettää sensaatiomaisesti pormestarin paikan maan pääkaupungissakin, mutta näin ei lopulta käynyt. SDP:n Helsingin pormestariehdokkaasta Eveliina Heinäluomasta tuli kuitenkin koko maan suurin ääniharava melkein 19 000 äänellä.
Vaikka Helsingin valtaus jäi haaveeksi, SDP onnistui kuitenkin kaappaamaan kokoomukselta suurimmista kaupungista sekä Turun että Tampereen. Molemmissa nousee nyt valtaan sosiaalidemokraattinen pormestari, Tampereella nykyinen kansanedustaja Ilmari Nurminen ja Turussa apulaispormestarina viime vuodet toiminut Piia Elo. Myös Vantaalla SDP nousi suurimmaksi ohi kokoomuksen.
Aluevaaleissa SDP onnistui rynnimään kokoomuksen ohi suurimmaksi Hämeessä, Kymenlaaksossa, ja Etelä-Karjalassa. Kokoomuksensiniseksi kartalla jäivät enää Länsi-Uusimaa ja Keski-Uusimaa.
Kokoomusta kesästä 2016 voitokkaasti johtanut pääministeri Petteri Orpo joutui nyt tyytymään kirvelevään hopeaan, vaikka kuntavaaleissa kokoomus ylsikin edellisten vaalien tulokseen. Kokoomuksessa moni kuitenkin miettii nyt sitä, onko puolueella Orpon johdolla enää mahdollisuuksia pärjätä eduskuntavaaleissa päävastustaja Antti Lindtmania vastaan.
Keskusta sai SDP:n suurvoiton varjossa pidettyä ”omat” hyvinvointialueensa ja kolmossijansa maltillisella vaalivoitolla. Aluevaalien ennakkoäänissä keskusta ponkaisi jopa kokoomuksen ohi kakkoseksi. Etelän väkirikkaiden alueiden kokoomuslaiset vaalipäivä-äänestäjät muuttivat kuitenkin järjestyksen.
Kuntavaaleissa keskusta kuittasi vajaan 17 prosentin kannatuksen, kolmossijan ja pari prosenttiyksikköä plussaa. Vajaan vuoden keskustaa johtanut Antti Kaikkonen oli hyvin tyytyväinen tulokseen, ja sen hän puoluetoimiston vaalivalvojaisissa myös näytti.
Oppositioaika ja Kaikkosen johtamistyyli on tehnyt keskustalle hyvää, mikä näkyy nyt myös tulostaululla. Keskustajohtaja näyttää löytäneen puolueelle luottamusta herättävän oikean virityksen ja tyylilajin.
Alue- ja kuntavaalien jäljiltä keskustan näkymä kahden vuoden päässä siintäviin eduskuntavaaleihin näyttää lupaavalta. Seuraavaksi keskustassa odotetaan perussuomalaisten ohittamista myös eduskuntavaalikannatusta mittaavissa kyselyissä.
Tyytymättömyys oikeistohallituksen politiikkaan näkyy kokoomuksenkin tuloksessa, mutta ennen kaikkea laskun maksajaksi saksilinjasta joutuivat sijalta kuusi molemmissa vaaleissa löytyvät perussuomalaiset.
Perussuomalaisten alle kahdeksan prosentin tulosta molemmissa vaaleissa voi kuvata vaikkapa adjektiiveilla lohduton, katastrofaalinen ja umpisurkea. Toki sellaista osattiin jo ennakoida kannatuskyselyjen ja täydellisesti pieleen menneen ehdokasasettelun perusteella.
Vielä viime kuntavaaleissa perussuomalaiset ja keskusta kävivät armotonta kilpailua maakuntien Suomesta. Nyt sellaisesta ei enää näkynyt merkkiäkään.
Tähän saakka perussuomalaiset ovat onnistuneet eduskuntavaaleissa merkittävästi muita vaaleja paremmin, mutta nyt puolueen tilanne näyttää ankealta.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän rivit ovat pysyneet melko hyvin suorassa hallituksen kovan talouspolitiikan takana viime syksyn sairaalapäätöstä lukuun ottamatta.
Jäljellä olevalla vaalikauden puoliskolla tyytymättömyys voi jo alkaa purkautua, vaikka puolueen rautarouvalle Riikka Purralle ei ole näköpiirissä vakavasti otettavaa haastajaa. Normaalipuolueessa sellaisia kyllä alkaisi ilmaantua tilanteessa, jossa tuplavaalien jäljiltä puolueen selän takaa löytyvät enää RKP, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt.
Juhlimaan vaaleissa pääsi myös vasemmistoliitto, jonka tuoreella ja vielä poliitikkona verraten kokemattomalla puheenjohtajalla Minja Koskelalla on ollut kovat näyttöpaineet edellisen puheenjohtajan Li Anderssonin menestyksekkään kauden jäljiltä.
Koskela onnistui mainiosti, ja vasemmistoliitto juhlikin suoritustaan riehakkaasti. Myös vihreät pääsivät juhlimaan, kun aluevaaleissa tuli reilu voitto ja kuntavaaleissa vasemmistoliitto pysyi takana pienestä tappiosta huolimatta.
RKP:n kuntavaalikannatusta oikeistohallituksen pönkittäminen rokotti hieman. Kristillisdemokraatit ylsivät edellisten vaalien tulokseen.
Liike Nytille vaalit olivat murheelliset. Jäljelle ei jäänyt kuin rippeet puheenjohtaja Harry Harkimon ympärille. Edessä saattaa olla toiminnan lopettaminen, ellei Harkimo itse halua vielä jatkaa politiikassa ajan kuluksi ja harrastuksen vuoksi ja uusi eduskuntapaikkaansa Uudenmaan vaalipiirin matalan äänikynnyksen turvin.