Toimeentulotukeen luvassa lisää kiristyksiä – hallituksen tavoitteena puolittaa tuensaajien määrä
Toimeentulotukeen kaavaillaan lisää kiristyksiä. Hallituksen tavoitteena on löytää 70 miljoonan euron säästöt tuen vuotuisista menoista ja puolittaa tuensaajien määrä nykyisestä. Toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän muistio julkaistiin keskiviikkona.
Vuonna 2023 toimeentulotukea myönnettiin 263 000 kotitaloudelle ja 387 000 Ihmiselle. Toimeentulotuen menot olivat yhteensä 778 miljoonaa euroa.
Muistioon on koottu mahdollisia toimenpiteitä, jotka vahvistaisivat toimeentulotuen luonnetta viimesijaisena ja väliaikaisena etuutena. Työryhmä on arvioinut myös keinoja löytää tavoitellut vuotuiset säästöt.
– Hallitus voi näistä toimista katsoa, mitä se lopulliseen esitykseen valmisteltavaksi valitsee ja millä tavalla, työryhmän puheenjohtajana toiminut sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikkö Liisa Siika-aho sanoi taustatilaisuudessa.
Lakiuudistuksen sisällön on määrä varmistua hallituksen kevään puoliväliriiheen mennessä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä.
Työryhmä katsoo, että ensisijaisten etuuksien, kuten työttömyysturvan hakematta jättäminen voisi jatkossa olla peruste leikata toimeentulotuen perusosaa asteittain vielä nykyistä herkemmin.
Myös velvoitetta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi voisi työryhmän mielestä kiristää. Velvoite voitaisiin jatkossa kohdistaa kokoaikatyön hakemiseen, jolloin se olisi velvoittavaa myös esimerkiksi silloin, kun työkykyinen työllinen ei työskentele täysipäiväisesti, yritystoiminta ei ole kannattavaa tai opintoihin ei ole mahdollista saada opintotukea.
Ehdotuksen mukaan toimeentulotuen perusosaa esimerkiksi alennettaisiin jopa 50 prosenttia, jos henkilö ei kehotuksesta huolimatta ole ilmoittautunut kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi.
– Olennaista on, että ihmisellä on mahdollista omalla toiminnallaan vaikuttaa kokonaisuuteen. Tässä ei ole vielä kyse siitä, että kokoaikatyötä tarvitsisi saada, vaan sitä täytyy hakea, Siika-aho sanoo.
Yksin asuvalla toimeentulotuen perusosa on hieman alle 600 euroa eli 50 prosentin leikkaus tarkoittaisi perusosan pienenemistä 300 eurolla.
Muutokset perusosan alentamiseen toisivat säästöjä alustavien laskelmien mukaan yhteensä 24 miljoonaa euroa.
Siika-aho myöntää, että työttömyysturvamenot voivat kasvaa, jos toimeentulotuelta ohjataan voimakkaammin työttömyysturvan piiriin. Hänen mukaansa korvaavia säästöjä täytyy siinä tapauksessa todennäköisesti löytää jostain muualta, mutta se on hallituksen linjattava asia.
Työryhmä on laskenut myös perusosan tason alentamisen vaikutuksia usealla eri prosentilla. Yhden prosentin leikkauksella saisi esimerkiksi tarvittaessa aikaan säästöä noin 12 miljoonaa euroa. Neljän prosentin leikkaus toisi jo noin 48 miljoonaa euroa säästöä.
Ansiotulovähennyksen poisto puolestaan säästäisi toimeentulotuen menoja vuoden 2026 tasossa arviolta noin 20 miljoonaa euroa. Nykyisin ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon 150 euroa kuukaudessa.
Kuntien rahoitusosuutta nuorten perustoimeentulotukimenoista olisi työryhmän mielestä mahdollista laajentaa 50 prosentista 100 prosenttiin, mikä lisäisi kuntien osuutta menoista yli 90 miljoonaa euroa. Kuntaliitto jätti tähän ehdotukseen eriävän mielipiteen.