Tiesitkö, että Suomen presidenteillä on omat vaakunansa, joita säilytetään tukholmalaisessa kirkossa? – Mistä oikein on kysymys?
Presidentti Martti Ahtisaaren hautajaispäivänä 10. marraskuuta 2023 Ruotsin kuningashuone julkaisi Instagram-tilillään kuvan, jossa kuninkaalliset vartiosotilaat kantavat Ahtisaaren vaakunaa Tukholman kadulla.
Sotilaat ovat pukeutuneet juhlaviin asuihinsa päähineitä koristavine töyhtöineen. Vaakunan kantaminen ei näytä olevan ihan mikä tahansa tilaisuus.
Kuvatekstin mukaan sotilaat ovat siirtämässä vaakunaa Kuninkaanlinnasta Riddarholmenin kirkkoon. Siinä kerrotaan myös, että kirkon kello löi hautajaispäivänä tunnin ajan Ahtisaaren kunniaksi.
Mutta mikä ihmeen vaakuna?
Suomen tasavallan presidentillä on oma kielekkeinen lippunsa ja kunniamerkkinsä, joita usein nähdään myös julkisuudessa.
Harva kuitenkaan tietää, että lähes jokaisella presidentillä on myös oma vaakunansa. Ei siis Suomen leijonavaakuna, joka sekin on yksi presidentin symboleista, vaan ihan oma henkilökohtainen vaakuna.
Niitä ei kuitenkaan näe juuri koskaan missään. Mistä oikein on kysymys?
Suomen Heraldisen Seuran puheenjohtajan Unni Leinon mukaan presidentit tarvitsevat vaakunaa yleensä silloin, kun he tekevät ensimmäisen valtiovierailun Ruotsiin tai Tanskaan.
Valtiovierailujen yhteydessä on tapana myöntää korkea-arvoisia kunniamerkkejä. Ruotsissa presidentit vihitään yleensä serafiimiritarikuntaan ja Tanskassa elefanttiritarikuntaan.
Ruotsin kuningashuoneen Instagram-päivityksessä kerrotaan, että Ahtisaari vihittiin serafiimiritarikuntaan vuonna 1994, kun hän teki valtiovierailun Ruotsiin.
Ritarikuntaan liittymisen merkiksi tarvitaan henkilökohtainen vaakuna.
Ruotsissa Serafiimiritarikunnan ritareiden henkilökohtaiset vaakunat on tapana ripustaa ritarikunnan saliin Tukholman kuninkaanlinnassa, josta ne siirretään ritarin kuoltua Riddarholmenin kirkkoon.
Tanskassa vastaavasti Elefanttiritarikunnan ritarien ja aiemmin myös Dannebrog-ritarikunnan suurristin ritarien vaakunat ripustetaan Fredriksborgin linnankirkkoon.
Vaakunan saaminen on ritarikuntien toive, mutta pakollista sellaisen toimittaminen ei ole. Leinon mukaan lähes kaikki presidentit ovat vastanneet toiveeseen myöntävästi. Poikkeus on Kyösti Kallio.
– Hän piti vaakunaa aatelisten hömpötyksenä, eikä halunnut sitä. Siksi hänen vaakunassaan on pelkkä monogrammi eli nimestä tuleva K-kirjain, Leino sanoo.
Presidenteistä K. J. Ståhlbergillä ja Risto Rytillä ei ole vaakunaa lainkaan. Kumpikaan ei tehnyt valtiovierailua Ruotsiin tai Tanskaan, joten vaakunalle ei tullut tarvetta.
Kahdella presidentillä on perintönä saatu aatelisvaakuna. Sellainen löytyy P. E. Svinhufvudilta ja C. G. E. Mannerheimilta.
Juttu on julkaistu alunperin Suomenmaan kuukausilehdessä lokakuussa 2023.