Karvianjoelta huonoja uutisia: jopa satavuotiaita harvinaisuuksia uhkaa sukupuutto
Lounais-Suomen viimeisiä mahdollisesti lisääntymiskykyisiä raakkuja eli jokihelmisimpukoita uhkaa sukupuutto, kertovat ely-keskukset tiedotteessaan.
Raakkujen lisääntyminen on heikentynyt erityisesti 1950-luvulta lähtien, josta alkaen voimakkaat metsä- ja suo-ojitukset sekä myöhemmin turvetuotanto ovat aiheuttaneet happamoitumista ja joen pohjan liettymistä. Tämä on johtanut simpukoiden poikasten menehtymiseen.
Suurin osa vielä elossa olevista raakuista ovat ikääntyneitä, noin 70–100-vuotiaita. Varovaisen arvion mukaan raakkuja on Satakunnan viimeisessä laajemmassa esiintymässä jäljellä noin 2000 yksilöä.
Karvianjoen kosket ovat suojeltuja Natura-alueena, mikä velvoittaa Suomea estämään alueen heikentyminen ja toteuttamaan alueella suojelutoimia luontoarvojen palauttamiseksi.
Varsinais-Suomen ely-keskus on panostanut siihen, että raakkukanta kehittyisi Karvianjoella lisääntyväksi ja elinvoimaiseksi.
Karvianjoen raakkujen toukkia on saatu siirtymään kokeissa onnistuneesti niiden väli-isäntien; taimenen ja lohen kiduksiin. Alueelta on siirretty raakkuja kuntoutukseen Konneveden tutkimuslaitokselle.
– Lisääntymisen onnistuessa on tavoitteena siirtää tuhansia pikkusimpukoita takaisin kotivesistöönsä. Tätä varten tulisi kotivesistön tilaa parantaa luoden edellytyksiä tämän hienon lajin säilymiselle Satakunnassa.
Raakun kannalta on tärkeää pienentää alueella syntyvää ravinnekuormitusta, metallien kuormitusta sekä liettymistä.
Varsinais-Suomen ely-keskus ja Satakunnan ely-keskus kannustavat taimenpuroihin rajatuvilla alueilla maanomistajia vapaaehtoiseen Metso-ohjelman suojeluun, suojavyöhykkeiden perustamiseen ja räätälöityyn vesiensuojelutoimiin niin metsä- kuin peltoalueille.