Teräs- ja alumiinitullisopua saatiin odottaa ennakoitua pitempään – mutta nyt tie on auki parantaa EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyötä

EU:n ja Yhdysvaltojen välillä viikonloppuna syntynyt sopu teräs- ja alumiinitulleista oli odotettu ja toivottu uutinen, vaikka ratkaisun syntyminen kestikin kauemmin kuin oli ennakoitu, sanoo EK:n kansainvälisten suhteiden ja kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori.

– Ongelmia on poistettu, mutta luottamusta pyritään vielä rakentamaan, Vuori sanoi STT:lle.

Kun myös kiista lentokoneteollisuuden tukiaisista päätettiin kesällä jäädyttää viideksi vuodeksi, on suhteita rasittaneet akuutit kauppapoliittiset ongelmat ratkaistu, Vuori totesi.

Sunnuntaina presidentti Joe Biden ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kehuivat Rooman G20-kokouksessa sopua ”uuden aikakauden aluksi”.

Osapuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä teräs- ja alumiiniteollisuuden mittavan hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuori piti lisäystä tervetulleena ja arveli, että tähän kytkeytyy myös EU:ssa viritelty ajatus hiilitulleista.

–  Teräs on ison hiilijalanjäljen tuotantoa. Jos EU ja Yhdysvallat pystyvät tätä kautta viemään terästeollisuutta ilmastoneutraalimmaksi ja puhtaammaksi, ja pelisääntöjä suuntaan, joka suosii puhdasta terästuotantoa, niin siitä on hyötyä Euroopalle ja Suomelle, Vuori sanoi.

Teräksen 25 prosentin ja alumiinin 10 prosentin tullit astuivat voimaan presidentti Donald Trumpin kaudella vuonna 2018. Ne säädettiin harvoin käytetyllä lakipykälällä, joka sallii tullien määräämisen kansallisen turvallisuuden perusteella. Taustalla painoi pyrkimys suojella amerikkalaista teollisuutta halpatuonnin kilpailua vastaan.

EU vastasi määräämällä vastalauseena tariffeja useille amerikkalaisille tuotteille, kuten tupakalle, riisille, maissille ja appelsiinimehulle.

Ratkaisu ei poista maailmanlaajuista terästeollisuuden ylituotanto-ongelmaa. Yhdysvallat korosti omissa kommenteissaan sitä, että ratkaisu koskee vain EU-maissa tuotettua terästä.

–  Erinäköisiä kauppakonflikteja voi vielä olla edessä, koska teräs on merkittävä osa vientiä niin Venäjälle, Kiinalle, Intialla kuin Indonesialle. Mielellään he sitä dumppaisivat EU:n ja Yhdysvaltojen markkinoille, Vuori huomautti.

Suomen kannalta on suuri merkitys myös sillä, miten Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasuhteet jatkossa kehittyvät.

–  Suomen viennistä ja tuonnista noin 50–60 prosenttia menee EU:n kautta, mutta loppumarkkina on usein Kiina tai Yhdysvallat. Meillä on siksi suhteellisesti merkittävämpi huoli siitä, miten Yhdysvaltojen ja Kiinan kaupankäynti ja suhteet kehittyvät. Me olemme välillisiä kärsijöitä, jos kauppasotia tai tariffeja tulee, Vuori sanoi.

Kiistoja on Vuoren mukaan edessä jatkossakin, sillä maailmantaloudessa on merkkejä kauppablokkien vahvistumisesta. Yhdysvallat on selvästi ollut kääntymässä sisäänpäin kauppapolitiikassaan. Kiinan viisivuotissuunnitelma korostaa talouden omavaraisuutta. EU:n uusi kauppastrategia nostaa esille strategisen autonomian.

–  Kehitys voi johtaa markkinoiden alueelliseen jakautumiseen, mikä on haaste Suomen ulkomaankaupalle, Vuori ennakoi.