TEM:in ylitarkastaja pakolaisten yksityisestä sponsoroinnista: "On hyvä tehdä uusia avauksia"
Yksityiset sponsorit ovat viime vuosina kotouttaneet Kanadassa yli 14 000 Lähi-idästä saapunutta pakolaista.
Kokemukset ovat olleet rohkaisevia; ruohonjuuritason kontaktit ovat edistäneet työllistymistä ja asettumista osaksi yhteisöä.
– Meillä hyvinvointivaltio on perinteisesti hoitanut kotouttamispalvelut, mutta on hyvä tehdä uusia avauksia, työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Paula Karjalainen sanoo.
Kolumnisti Satu Mäki-Lassila kirjoitti Suomenmaan viikkolehdessä 5.5.2017 Kanadan kotouttamismallista, jossa yksityiset toimijat ottavat vastuuta pakolaisten auttamisesta.
– Voisiko pakolaisten yksityinen sponsorointi sopia myös Suomeen? Mäki-Lassila kysyi kolumnissaan.
Karjalainen ei tyrmää esitystä, mutta huomauttaa yhteiskuntajärjestelmien eroista.
– Tällainen malli ei ole ollut meillä pöydällä. Pitää huomata, että kanadalainen yhteiskunta eroaa suomalaisesta.
Kanadassa suuri osa pakolaisia tukevista ryhmistä on syntynyt seurakuntien yhteyteen.
Myös erinäiset etniset ryhmät, kotouttamisjärjestöt ja perheet ovat ryhtyneet sponsoreiksi.
Suomessakin valtiovalta toivoo kansalaisyhteiskunnalta aktiivisuutta.
– Haluamme kanavoida kansalaisyhteiskunnan auttamishalua ja kannustamme yhteisöjä osallistumaan tulijoiden kotouttamiseen. Arkipäivän kohtaamiset eri väestönosien välillä edistävät pääsemistä osaksi yhteiskuntaa, Karjalainen kertoo.
Vaarana on, että yksityinen auttaja uupuu, koska vastaaminen kotouttamisesta on raskasta työtä.
TEM:in ylitarkastaja Paula Karjalainen
Pääministeri Justin Trudeaun johdolla Kanadan hallitus on suhtautunut pakolaisten vastaanottamiseen myönteisesti.
Valtion ohella yksityiset sponsorit ovat ottaneet hoitaakseen kotouttamistoimia.
Kotouttaminen yksityisin tukitoimin on ollut mahdollista Kanadassa jo 1970-luvulta lähtien, mutta järjestelmän merkitys kasvoi huomattavaksi vasta Syyrian pakolaiskriisin myötä vuoden 2015 aikana.
Sponsorointi kestää Kanadassa yleensä noin vuoden verran.
Tuona aikana kotoutettavat saavat sekä taloudellista apua että ohjeistusta vieraaseen yhteiskuntaan sopeutumisessa.
Tutkimusten mukaan yksityistä tukea saaneet pakolaiset ovat integroituneet osaksi yhteiskuntaan keskimäärin paremmin kuin julkisen puolen kotouttamat.
Esimerkiksi uuden kielen ja vieraiden tapojen oppiminen on ollut nopeampaa.
Järjestelmän eduiksi on laskettu myös julkisten varojen säästyminen ja kansalaisyhteiskunnan aktivoituminen.
Yksityinen pakolaisten tukeminen onkin tarjonnut monelle kansalaiselle konkreettisen keinon auttaa Lähi-idän humanitaarisessa kriisissä.
Kotouttamismalli on herättänyt viime aikoina kiinnostusta ympäri maailmaa.
Esimerkiksi Saksa ja Irlanti ovat jo ottaneet käyttöön Kanadan mallia muistuttavat järjestelmät.
Lisäksi moni Euroopan maa on käynnistänyt kokeiluja.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on neuvonut hallituksia käyttämään yksityistä sponsorointia osana julkista järjestelmää – ei sen korvikkeena.
– Monella pakolaisella on kuitenkin vaikeita traumoja, joiden hoito vaatii erityisosaamista. Vaarana on, että yksityinen auttaja uupuu, koska vastaaminen kotouttamisesta on raskasta työtä, ylitarkastaja Karjalainen muistuttaa.