Tästä poliisien määrärahoissa on kyse: puolustus kustannusten noususta, syytökset hallinnon paisumisesta
Hallituksen tavoite nostaa poliisien määrä 7500 henkilötyövuoden tasolle on kohdannut mutkia matkallaan.
Poliisin määrärahat ovat nousseet yli 800 miljoonan tasolle, eli yli sadalla miljoonalla vuoden 2010 tasoon verraten, mutta silti poliisi on joutunut leikkausten tielle.
Poliisi ilmoitti maanantaina aloittavansa yt-neuvottelut, joiden tuloksena poliisilta vähennetään ylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan 200–250 henkilötyövuotta.
Vuonna 2010 poliiseja oli Suomen Poliisijärjestöjen Liiton mukaan 7876. Tuona vuonna poliisi sai rahaa 688,1 miljoonaa. Vuonna 2021 rahoitus on 806,1 ja poliisien arvioitu tilastoitava määrä on hieman alle 7500, osoittavat esimerkiksi Ylen ja Helsingin Sanomien grafiikat.
Poliisi on vaatinut tulevalle vuodelle 40 miljoonaa enemmän, jotta henkilöstövähennyksiltä voidaan välttyä.
Poliisin ehdottomasti suurimmat kustannukset ovat henkilöstökuluissa, joten leikkauksetkin haetaan sieltä. Poliisiylijohtaja Kolehmainen näkee, että poliisityössä pitää asettaa asiat nyt tärkeysjärjestykseen.
– Poliisin strategian mukaisesti pyrimme priorisoimaan erityisesti kiireelliset hälytyspalvelut, rikosten ja häiriöiden estämisen ennalta sekä vakavimpien rikosten torjunnan. Valvonnasta, liikennevalvonta mukaan lukien, joutunemme tinkimään.
Poliisihallituksen hallintojohtaja Anne Aaltonen sanoo, että kyseessä on perusrahoituksen murentumisen pitkäaikainen ongelma.
Perusrahoitukseen kuuluvat ICT- ja toimitilakulut ovat nousseet koko ajan. Samalla poliisien määrää on pystytty nostamaan niin, että tämän vuoden tavoite on ollut lähes 7500.
– Silloin siinä väistämättä käy niin, että toimitilakulut ja henkilötyövuosien kasvu ovat vieneet rahoitusta, hän sanoo.
Tietotekniikkakulut ovat myös kuohuttaneet. Poliisia ovat viime vuosina vaivanneet epäonnistumiset ict-hankinnoissa.

Valtiovalta kiirehti sekä lupaamaan poliisille lisärahoitusta että toteamaan tarpeen poliisin resurssienkäytön tarkemmalle läpikäynnille.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) lupasi eduskunnassa tiistaina, että poliisin resurssit turvataan täydentävässä budjettiesityksessä.
– Tämän vuoden lisätalousarvion täydentävässä talousarvioprosessissa tulemme etsimään riittävät resurssit poliisille niin, että poliisien määrä ei vähene, Marin sanoi eduskunnan budjettikeskustelussa.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi, että hallitus käy poliisin määrärahojen tilanteen vielä kertaalleen läpi. Valtiovarainministerin mukaan hallitus kohdisti budjettiriihessä lisärahaa nimenomaan poliisin operatiiviseen toimintaan kentälle.
– Hallitusohjelman mukaisesti poliisien määrää on haluttu lisätä, ja ensi vuoden rahoitus on budjetissa suurempi kuin kuluvan vuoden, Saarikko muistuttaa.
Saarikko näkee, että poliisin rahankäyttöä on syytä perata tarkemminkin. Helsingin Sanomien analyysin mukaan eduskunnassa, hallituksessa ja valtiovarainministeriössä on laajemminkin epäselvyyttä siitä, mihin poliisin määrärahat ovat menneet.
– Poliisi on sanonut rahojen menneen ainakin lakisääteisten tehtävien lisääntymiseen, palkkakustannusten nousuun ja välttämättömiin tietotekniikkahankkeisiin, lehti kirjoittaa.
– Poliisi on kuitenkin saanut näihin menoihin budjetissa rahaa. Sen lisäksi poliisille on tehty tasokorotuksia, jotka on tarkoitettu käytettäväksi nimenomaan uusien poliisien palkkaamiseen. Vuoden 2019 hallitusohjelmassa poliisi sai pysyvän 18 miljoonan euron tasokorotuksen, joka nousee asteittain poliisin budjettikehyksessä, kunnes poliisi pystyy nostamaan henkilötyövuodet hallituksen tavoitteeseen eli 7 500:aan, lehti jatkaa.
Suomenmaan haastattelema poliisiasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtajanakin toimiva keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä on kritisoinut poliisin hallinnon paisumista vahvasti. Hän katsoo, että hallitusohjelman tavoitteista on pidettävä kiinni, ja poliisin kenttätyö tulee turvata.
– Mielestäni poliisihallitus on paisunut tarpeettoman suureksi. Sen hajauttamista maakuntiin on harkittava.
– 7500 poliisista on sovittu hallitusohjelmassa ja siitä on pidettävä kiinni. Aikanaan poliisin määrää tulee edelleen tuostakin vielä lisätä, hän jatkaa.
Pitkien etäisyyksien maassa poliisin vasteajat ja läsnäolo maan eri osissa ovat haaste. Yhtälöä hankaloittaa se, että Suomessa on vähiten poliiseja asukaslukuun verraten Euroopassa. Kärnä korostaa alueellisen tasa-arvon vahvistamista.
– Poliisin läsnäolo erityisesti harva-alueilla tulee varmistaa ja vasteaikojen on oltava kohtuullisia kaikkialla maassa.
Kärnä sekä toinen keskustaedustaja, Hanna Kosonen, ihmettelivät keskiviikkona Twitterissä poliisin resurssienkäyttöä ja lobbausta enemmänkin.
– Poliisi aloitti yt-neuvottelut budjetin julkaisupäivänä. Lobbaus on ollut tosi kovaa, Kosonen kirjoittaa.
– Onko oikein painostaa käynnistämällä YT-neuvotteluja samalla, kun ollaan hankkimassa käyttöön lisää vesijettejä (sic!), tiedustelurobotteja, miljoonilla euroilla muuta kalustoa ja olipa siellä hankinnoissa kirsikkana kakun päällä 130000e kahviautomaatitkin, kysyy Kärnä.

Poliisin kentälläkin vaikeudet näkyvät yhä enemmän. Oulun poliisilaitoksella työskentelevä rikosylikonstaapeli ja työsuojeluvaltuutettu Tero Väyrynen toivoo Suomenmaan haastattelussa poliisin rahoitukseen pitkäjänteisyyttä myös työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta. Moni tekee töitä muutaman kuukauden määräaikaisilla sopimuksilla.
– Kyllä se vaikuttaa työn mielekkyyteen, kun pitää tehdä määräaikaista työsopimusta määräaikaisen perään. Meillä Oulussakin on se tilanne, että kun kaikille ei ole tarjota kuin muutaman kuukauden määräaikaisuuksia, he ovat menneet pidempien sijaisuuksien perässä muualle.
– Kyllä moni etenkin perheellinen haluaa varmistaa toimeentulon, ja moni myöhemmin poliisiksi alkanut valitsee aiemman ammattinsa, Väyrynen kertoo.
Väyrysen mielestä näyttää hieman kummalliselta, ettei rahoitusta voi taata suoraan, vaan lisätalousarvioista on tullut vakioväline.
– Tuntuisi kohtuulliselta, että edes vuodeksi olisi rahoitus tiedossa jo edellisenä vuotena. Se mahdollistaa paremmin pitkäjänteistä suunnittelua, ja voi huolehtia siitä, ettei notkahduksia tule. Toki on hyvä, että rahaa on tulossa, mutta se ei korjaa koko tilannetta.
Tavallisen poliisin pitäisi saada parempi vastine tekemälleen työlle.
– Tämä on yksi harvoista ammateista, jossa voidaan määrätä tekemään sellaista työtä, jonka tekeminen voi johtaa vakavaan loukkaantumiseen tai kuolemaan. Siksikin on perin erikoista, että yhteiskunta ei tässäkään tilanteessa pysty osoittamaan riittävää resurssia, Väyrynen painottaa.