"Tarvitaan tietynlaista ulospäin avautumista" – keskusta tavoittelee eduskuntavaaleissa täysiä ehdokaslistoja kaikissa vaalipiireissä
Keskustan tavoite on saada täydet listat jokaiseen vaalipiiriin huhtikuussa käytävissä eduskuntavaaleissa.
– Ilman vaaliliittoja tämä tarkoittaa yhteensä 216 ehdokasta. Se on samalla myös enimmäismäärä, minkä puolue voi laittaa vaaleihin ehdokkaita, vahvistaa keskustan vaalikoordinaattori Juha Iso-Aho.
Tällä hetkellä tilanne on Iso-Ahon mukaan se, että piirit pitävät ehdokasasettelun tiimoilta ylimääräisiä kokouksia ja uusia nimiä putkahtelee listoille tasaiseen tahtiin.
– Valtaosassa piirejä ehdokaslistoista päätetään loka-marraskuussa pidettävissä vuosikokouksissa. Lopullisesti listojen lukkoon lyöminen menee varmaan ensi vuoden puolelle.
Eduskuntavaalien ehdokasasettelussa on Juha Iso-Ahon mukaan tiettyjä eroja kunta- ja aluevaaleihin verrattuna.
Eduskuntavaaleissa listat täyttyvät yleensä ensin sellaisista nimistä, jotka ovat muutenkin mukana puolueen toiminnassa järjestötasolla.”
– Tämän lisäksi tarvitaan tietynlaista ulospäin avautumista. Listoille pyritään saamaan myös muista kuin poliittisista yhteyksistä tunnettuja nimiä, vaalikoordinaattori selvittää.
Pohjois-Pohjanmaalla jouduttiin perinteiseen tyyliin käymään jäsenäänestys keskustan ehdokaspaikoista.
Maan suurimman keskustapiirin tilannetta sähköistää erityisesti kahden kovan nimen eli ex-pääministeri Juha Sipilän ja eduskuntaryhmän puheenjohtajana toimineen Juha Pylvään luopuminen.
Uusjakoon tulevia ääniä on metsästämässä 15 ehdokkaan joukko kolmen istuvan kansanedustajan (Pekka Aittakumpu, Mikko Kinnunen, Hanna-Leena Mattila) johdolla.
Jäsenäänestyksen ja ylimääräisen piirikokouksen perusteella nimettynä on syyskuun lopussa jo 14 ehdokasta. Piirihallitus nimeää lähempänä vaaleja vielä yhden ehdokkaan.
Ylimääräinen piirikokous joutui viimeisiä paikkoja täyttäessään ottamaan huomioon sukupuoli- ja aluejakauman lisäksi myös riittävän oululaisedustuksen listalla.
– Nyt nimetyissä ehdokkaissa ovat edustettuna maakuntamme erilaiset alueet, elinkeinot ja ihmiset, kommentoi itsekin listalla mukana oleva piirin puheenjohtaja Marjut Lehtonen.
Samaan Oulun vaalipiiriin kuuluvassa Kainuussa keskustan vaalikuviot selkiintyivät jo alkukesästä.
Tuolloin järjestetyn sisäisen jäsenvaalin perusteella Kainuun kolmen ehdokkaan kiintiössä listalle valikoituivat kansanedustaja Tuomas Kettusen lisäksi pitkän linjan keskustavaikuttaja Teuvo Hatva sekä kunta- ja aluevaaleissa huiman kannatuksen kerännyt nuori Milla Veteläinen.
Kainuun piirin toiminnanjohtaja Minna Peittola ei peittele tyytyväisyyttään alueen ehdokkaisiin.
– Lista on oikeastaan niin kattava kuin se ylipäätään voi olla niin maantieteellisesti kuin muutenkin. Moni kainuulainen keskusta-aktiivi on jälkeenpäin sanonut, että jos olisi itse saanut valita, niin olisi valinnut juuri nämä nimet.
Etelä-Pohjanmaalla lähtökohta vaalitaisteluun on niin ikään positiivinen, sillä ehdokaspaikoille riittää tarjokkaita.
Kaikki alueen istuvat kansanedustajat (Pasi Kivisaari, Antti Kurvinen ja Mikko Savola) ovat ilmoittaneet pyrkivänsä jatkokaudelle. Alustava ehdokaslista on muutenkin varsin nimivahva, sillä entisistä kansanedustajista sieltä löytyvät myös Lasse Hautala ja Paula Sihto.
Toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämän mukaan toistaiseksi Etelä-Pohjanmaalla on saatu esitys 11 ehdokkaasta, kun piirin kiintiö on yhteensä 12.
– Varsinaista jäsenvaalia ei tällä kertaa tullut, mutta marraskuun piirikokouksessa päästään näillä näkymin äänestämään listalle pääsystä, hän uumoilee.
Toiminnanjohtajan mukaan uusia ehdokaskandidaatteja etsitään keskustakonkari Jukka Vihriälän vetämän toimikunnan avulla.
– Listalla on tällä hetkellä seitsemän miestä ja neljä naista. Virityksiä on vetämässä erityisesti nuorten naisehdokkaiden löytämiseksi.”
Keski-Pohjanmaan kiintiö samalle Vaasan vaalipiirin listalle on neljä ehdokasta. Piirin vt. toiminnanjohtaja Jaakko Mäki-Petäjä vahvistaa, että tähän mennessä julkisesti on esitys tehty kolmesta ehdokkaasta.
– Ministeri [Mika] Lintilän lisäksi mukana ovat aluevaaleissa hyvän äänimäärän saanut Kokkolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Innanen ja nuorempaa polvea edustava Oliver Pietilä.
Mäki-Petäjän mukaan listaa täydennetään toivon mukaan vielä ainakin yhdellä naispuolisella nimellä.
– Keskustalla on Vaasan vaalipiirissä ollut usein listallaan myös ruotsinkielinen ehdokas. Sellainen nimi on niin ikään edelleen etsinnässä.
Lapin vaalipiirin ehdokasasettelu on keskustan osalta herättänyt mielenkiintoa, kun Mikko Kärnä ilmoitti jo hyvissä ajoin, että ei asetu samalle listalle Paavo Väyrysen kanssa vaan tähyää eurovaalikentille.
Tällä hetkellä keskustan Lapin piiri esittää kahdeksaa ja Peräpohjolan piiri kolmea ehdokasta. Lopullisiksi kiintiöiksi on määritelty yhdeksän ja kuusi.
– Alussa Peräpohjola otti etumatkan, mutta nyt Lappi on ajanut selkeästi ohi. Viimeiset ehdokasesitykset tulivat molemmat Sodankylästä, mutta ovat profiililtaan erilaisia, kuvailee piirien yhteinen toiminnanjohtaja Antti Mulari.
Mulari uskoo vahvasti, että ehdokaslistat saadaan molempien alueiden osalta täydennettyä viimeistään loppusyksyn piirikokouksissa.
– Lapin piiri kokoustaa 29. lokakuuta ja Peräpohjola 12. marraskuuta. Siihen mennessä esityksiä tulee varmasti lisää ja ehdokkaista päästään jopa äänestämään, hän arvioi.
Koko maan puolueena profiloituneen keskustan vaaliasetelmat ovat muuttuneet myös viimeisimmän vaalipiiriuudistuksen jälkeen.
Varsinainen jättiläisalue löytyy Kaakkois-Suomen vaalipiiristä, jonka alueella operoi neljä eri keskustapiiriä (Kymenlaakso, Karjala, Itä-Savo, Etelä-Savo).
– On selvää, että meidän pitää tehdä yhteistyötä esimerkiksi mainonnassa samaan vaalipiiriin kuuluvien muiden piirien kanssa. Onneksi siitä on jo hyviä kokemuksia edellisistä eduskuntavaaleista, sanoo Kymenlaakson piirin toiminnanjohtaja Sami Porkka.
Maantieteellisesti isolla alueella haasteen muodostaa erityisesti ehdokaspaikkojen jakautuminen piirien välillä.
– Nyt kävi lisäksi niin, että yleisen väestönkehityksen ja kuntaliitosten johdosta ehdokkaiden enimmäismäärä tippuu Kaakkois-Suomessa 17:stä 15:een, Porkka muistuttaa.
Myöskään Savon puolella ei ole jääty asiaa harmittelemaan, vaan ehdokkaat valittiin jo viime keväänä (Etelä-Savo 5, Itä-Savo 2).
– Ehdokasasettelun suhteen ei meillä tapahdu enää mitään tänä syksynä, toteaa piirien yhteinen toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti.
Kymenlaakson yhtä ehdokasta lukuun ottamatta vaalipiirin nimilista alkaakin olla jo selvillä.
Karjalasta kajahtaa Kymenlaakson tavoin neljän ehdokkaan voimin kansanedustaja Ari Torniaisen johdolla.
– Keskustan väki halusi ehdolle laaja-alaista asiantuntemusta, kokemusta ja näkemystä elämän eri osa-alueilta. Ehdokkaat täydentävät hyvin toinen toistaan, Karjalan piirin puheenjohtaja Jouni Kemppi summaa.
Savo-Karjalan vaalipiiriin kuuluvissa keskustapiireissä on päästy sopuun jopa ehdokaspaikan vapaaehtoisesta luovuttamisesta naapurille.
Pohjois-Savon Keskustan toiminnanjohtaja Kimmo Valta pitää puolueen kokonaisetua tärkeämpänä kuin yksittäistä ehdokaspaikkaa.
– Normaalisti jakauma on mennyt niin, että meillä on yhdeksän ja Pohjois-Karjalassa kuusi ehdokasta. Sieltä tuli kuitenkin pyyntö yhdestä lisäpaikasta, johon piirihallituksemme suostui”, Valta toteaa.
Sen ansiosta Pohjois-Karjala pääsee oikaisemaan jäsenäänestyksessä tullutta vinoumaa, joka nosti alkuperäiselle listalle peräti viisi miestä ja vain yhden naisen.
Pohjois-Karjalan piiri päättää mahdollisesta seitsemännestä ehdokkaastaan 19. marraskuuta.
– Nimettyjen ehdokkaiden vaalikampanjointi pääsi jo kesällä hyvään vauhtiin. Mahdollinen seitsemäs ehdokas ehtii vielä hyvin mukaan, kertoo keskustan Pohjois-Karjalan piirin varapuheenjohtaja Anna Vauhkonen.
Kimmo Valta painottaa useiden tuhansien Savo-Karjalan alueen keskustaäänten olevan uusjaossa.
– Jo aiemmin poisjääneiden Elsi Kataisen ja Seppo Kääriäisen lisäksi nyt luopuvat paikastaan Hannakaisa Heikkinen ja Anu Vehviläinen. Toisaalta Markku Rossi on tekemässä comebackia ja mukana on myös puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Tällä alueella on keskustalla paljon puolustettavaa, Valta muistuttaa.
Hämeen keskustapiireissä asetelmat alkavat niinikään selkiintyä jo hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja. Sekä Etelä-Hämeestä että Päijät-Hämeestä asetetaan seitsemän ehdokasta.
– Muuten hyvä tilanne, mutta Riihimäen seudulta ehdokas vielä uupuu, toteaa Etelä-Hämeen toiminnanjohtaja Timo Oravainen.
Päijät-Häme julkisti lokakuun alussa myös kuuden ehdokkaan listan. Sielä löytyvät mun muassa vaalipiirin ainoa keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi sekä paluuta Arkadianmäelle yrittävä ex-ministeri Juha Rehula.
Toiminnanjohtaja Jukka Sällisen mukaan puolueella on mahdollisuus saada kaksi kansanedustajaa Päijät-Hämeestä, mutta vain jos äänimäärä kasvaa merkittävästi edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna.
Keski-Suomessa nimettynä on toistaiseksi kahdeksan ehdokasta. Tilanne on toiminnanjohtaja Sinikka Varilan mukaan hyvä, sillä listalla on peräti kolme istuvaa kansanedustajaa (Petri Honkonen, Anne Kalmari, Joonas Könttä).
– Marraskuun syyskokouksessa täytetään viimeistään loput paikat. Kaupunkilaisehdokkaita tarvitaan vielä, sillä esimerkiksi Jyväskylässä on jaossa puolet vaalipiirin äänistä, hän muistuttaa.
Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa purjehditaan kevään vaaleja kohti niin ikään vahvassa myötätuulessa. Molemmissa piireissä tarjolla on valovoimainen kärkiehdokas ja hyvin aikataulussa oleva ehdokasasettelu.
– Tavoitteena on täysi 14 ehdokkaan maakunnallisesti kattava lista sekä aluevaalien kaltainen menestys. Eeva Kallin valinta eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi oli myös alueemme vaalityön kannalta todella hieno asia, myhäilee Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka.
Myös Varsinais-Suomen Keskustan puheenjohtaja Pekka Kuusisto on erittäin tyytyväinen syyskuun puolivälissä tehtyihin ensimmäisiin ehdokasnimityksiin. Puolueen puheenjohtaja Annika Saarikon lisäksi listalla on jo seitsemän nimeä.
– Ehdokasasettelumme on jo nyt alueellisesti kattava ja monipuolinen. Loput ehdokkaat nimetään syksyn aikana. Saamme varmasti innokkaan ja täyden listan, Kuusisto ennakoi.
Helsingin piirissä keskustalla on edessään kova urakka saada 23 ehdokkaan lista täyteen. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen myöntää, että kynnys ehdokkaaksi lähtemiseen on pääkaupungissa korkea.
– Syyskuun kokouksessa tehtiin päätös, että nimien kanssa tullaan tiedotteella ulos vasta myöhemmin. Kaksi ehdokasta eli Sami Helle ja Juha Hyrkäs ovat toki jo kampanjansa aloittaneet. Varsinaisessa piirikokouksessa marraskuun lopussa ollaan toivottavasti jo lähellä täyden listan tavoitetta.
Maan suurimmassa vaalipiirissä Uudellamaalla keskustalla on tietynlainen kasvojen pesun paikka. Piiri on asettanut tavoitteekseen neljä kansanedustajan paikkaa ja kannatuksen palauttamisen vuoden 2015 vaalien tasolle.
Toiminnanjohtaja Joonas Salmi vakuuttaa, että täysi 37 ehdokkaan lista on mahdollista saavuttaa, vaikka toistaiseksi ehdokassuostumuksia on kasassa vasta 14.
– Antti Kaikkonen on hyvä kärkiehdokas, ja Matti Vanhasen poisjäänti vaikuttaa muiden mahdollisuuksiin päästä esiin. Uudellamaalla on hyvät mahdollisuudet saada muista yhteyksistä tunnettuja ehdokkaita myös keskustan listalle. Niiden julkistamisen aika on kuitenkin myöhemmin.
Potentiaalia Uudeltamaalta löytyy, sillä esimerkiksi puolueen varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen ei ole vielä julkistanut omia suunnitelmiaan.
Myös Pirkanmaan keskustapiirin toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä pitää mahdollisena, että väkirikkaasta ja nopeasti kehittyvästä maakunnasta voi saada nimekästä vahvistusta myös perinteisten puoluereviirien ulkopuolelta.
Toistaiseksi keskustalla on kasassa kymmenen ehdokassuostumusta, joiden joukossa myös istuvat kansanedustajat Jouni Ovaska ja Arto Pirttilahti.
“Eniten huolestuttaa se, kun monet ovat sanoneet ehdokkuudesta empimisen johtuvan taloudellisista syistä. Monet ovat epävarmoja omasta tilanteestaan eivätkä uskalla sitoutua ehdokkuuteen juuri nyt, kun puhutaan esimerkiksi sähkön hinnan rajusta noususta.”
“Eikä tämä koske pelkästään ehdokkaita, vaan myös taustaryhmiä ja mahdollisia tukijoita”, nostaa Ala-Hemmilä esiin merkittävän tekijän.