"Emme saa tehdä samaa virhettä"– Häkkänen ei lämpene Niinistön ehdotukselle Venäjä-yhteydestä

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Eurooppa voi vastata Venäjän hybridivaikuttamiseen ensisijaisesti torjunnan keinoin.

Presidentti Sauli Niinistö sanoi viime viikolla Der Spiegel -lehdessä, että Euroopan tulisi varmistaa, että se voi aiheuttaa Venäjälle merkittävää vahinkoa hybridisodassa. Niinistö ei kuitenkaan avannut tarkemmin, mitä tämä voisi käytännössä olla.

– Länsimaiden kannattaa suhtautua asiaan siten, että emme voi toimia millään terroristisilla tai väkivaltaisilla keinoilla. Meillä tulee kuitenkin olla työkalupakissa riittävän jämäköitä toimenpiteitä, joilla vastata näihin hybridiuhkiin, Häkkänen sanoo STT:lle.

Venäjä on käyttänyt hybridivaikuttamista Eurooppaa vastaan esimerkiksi erilaisilla infrastruktuuriin kohdistuvilla tuhotöillä, välineellistetyllä maahantulolla sekä kyberhyökkäyksillä. Yhtenä seurauksena Suomi sulki itärajansa joulukuussa 2023.

Eurooppa voi Häkkäsen mukaan taistella Venäjän hybridivaikuttamista vastaan esimerkiksi vaikuttamalla venäläisiin hakkeriryhmiin.

– Se ei tarkoita, että puhutaan hyökkäyksistä tai muusta, vaan nimenomaan vaikuttamisesta siihen, että pystymme tehokkaasti torjumaan sellaiset toimijat, hän sanoo.

Häkkäsen mukaan Euroopassa myös lainsäädäntöä tulisi kehittää niin, ettei hybridivaikuttamista voitasi tehdä esimerkiksi kansainvälisillä vesialueilla. Tästä hän nostaa esille Suomenlahden kaapelivauriot.

– Meidän on arvioitava sitä, miten rikossääntely mahdollistaa sen, että teot ovat rangaistusvastuun piirissä ja myös sitä, että jäljet saadaan kiinni. Siinä on vielä vähän tehtävää, hän sanoo.

Helsingin käräjäoikeus päätti viime lokakuussa jättää tutkimatta syytteet, joiden mukaan Venäjän varjolaivastoon kuuluva Eagle S -alus aiheutti kaapelirikot Suomenlahdella vuoden 2024 joulupäivänä.

Käräjäoikeus katsoi, että Suomella ei ollut asiassa rikosoikeudellista toimivaltaa. Tuomiosta on valitettu hovioikeuteen.

Häkkänen korostaa, että hallitus on jo valmistellut lainsäädäntöön useita uudistuksia, joiden tarkoituksena on puuttua Venäjän hybridivaikuttamiseen. Esimerkkeinä Häkkänen mainitsee muun muassa yrityskauppalain ja tiedustelulain uudistamisen.

Presidentti Niinistö toisti Der Spiegelin haastattelussa kantansa siitä, että vuoropuhelu Venäjän kanssa tulisi taas aloittaa. Tasavallan presidentti Alexander Stubb on kannattanut ajatusta diplomaattisten keskusteluyhteyksien palauttamisesta.

Häkkänen on suhtautunut ehdotukseen nihkeästi. Nytkin hän valitsee sanansa varovaisesti.

– Kannatan vuoropuhelua, mutta emme saa tehdä samaa virhettä mitä tehtiin Venäjän kanssa kymmenen vuotta sitten, Häkkänen sanoo.

Vuoden 2014 Krimin miehityksen jälkeen länsi jatkoi vuoropuhelua ja energiakauppaa Venäjän kanssa. Vasta Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa 2022 vuoropuhelu katkesi.

– Pyrittiin liennyttämällä, vastaan tulemalla ja antamalla etuuksia Venäjälle jotenkin saamaan Venäjä rauhoittumaan, mutta lopulta Venäjä tulkitsi nämä kaikki heikkoudeksi.

Häkkäsen mukaan edellytyksiä aitoihin rauhankeskusteluihin Venäjän kanssa ei tällä hetkellä ole.

– Jos Venäjä alkaa osoittaa oikeasti jotain halua lopettaa sodankäyntiä Ukrainaa vastaan, niin sitten varmasti tilanne aktivoituu, hän toteaa.

Häkkäsen esikunnasta lähestyttiin STT:tä ja tarjottiin mahdollisuutta haastatella puolustusministeriä.