Tarkastusvaliokunta tiukkana: oleskelulupahakemuksen käsittelylle aikaa kaksi kuukautta ja kotouttamiselle vuosi – kielitaito sekä arvojen, sääntöjen ja tapojen tuntemus testattava kokeella
Kotouttamisessa on kosolti parannettavaa. Tämä käy ilmi eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnöstä, joka perustuu kahteen tutkimukseen kotouttamisen toimivuudesta.
Suurin ongelma on prosessin kesto: kotouttamistoimet alkavat vasta oleskeluluvan saamisesta ja voivat kestää vuosia.
Valiokunta esittää, että prosessia pitää nopeuttaa merkittävästi. Oleskelulupahakemusten käsittelyaika pitäisi rajata kahteen kuukauteen ja kotoutumisjakso pääsääntöisesti yhteen vuoteen.
Kokonaisvastuu kotouttamista pitäisi esityksen mukaan siirtää kunnille.
Turvapaikanhakijalta tulee edellyttää suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen sekä arvojen tuntemusta. Tämän varmistamiseksi tulee olla koe.
Maahanmuuttajataustaiset naiset tulee valiokunnan mielestä asettaa kotouttamispalveluiden erityiseksi kohderyhmäksi.
Riittävän kielitaidon puute on merkittävä este työllistymiselle – tutkimuksen mukaan tavoitekielitason saavutti vain vajaa 35 prosenttia kotouttamiskoulutuksen päättäneistä. Lisäksi koulutukseen osallistumisesta tai kotoutumissuunnitelmien laatimisesta ei ole saatavissa seurantatietoja kaikista vastaanottokeskuksista.
Turvapaikanhakijalta tulee edellyttää suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen sekä arvojen tuntemusta. Tämän varmistamiseksi tulee olla koe.
Kieliopinnot pitäisi valiokunnan mielestä järjestää uudelleen, jotta opetuksen laatu turvataan ja oppimistulokset paranevat. Koulutukseen tulisi sisältyä kielitaitoa mittaava koe.
Pitkään oleskelleille maahanmuuttajille ei ole perusteltua järjestää julkisin varoin ylimääräisiä tulkkauspalveluita silloin, kun kielikoulutusta on ollut tarjolla.
Tilastointia ja toiminnan seurantaa koskevat puutteet tulee välittömästi korjata ja varmistaa, että vastaanottokeskuksissa päästään yhtenäiseen ja tulevaa kotoutumista edistävään toimintakulttuuriin.
Valiokunta pitää tärkeänä, että maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymisen edistämiseen löydetään keinot viipymättä.
Työelämään osallistuminen liittää maahanmuuttajataustaisia naisia ja heidän perheitään kiinteämmin ympäröivään yhteiskuntaan. Naisten kotoutumistaan voidaan parantaa myös kotihoidontukea uudistamalla.
Valiokunnan mielestä työharjoittelun luonteiseen toimintaan tulee luoda paremmat pelisäännöt, jotka mahdollistavat maahanmuuttajille nykyistä nopeamman pääsyn työmarkkinoille. Tämä vaatii asianmukaisia neuvotteluja työmarkkinajärjestöjen kesken.
Lisäksi pitäisi selvittää maahanmuuttajien vastaanoton ja kotouttamisen alueella toimivien vapaaehtoisjärjestöjen toiminnan kokoamista yhteisen sateenvarjon alle samaan tapaan kuin on tehty kehitysyhteistyössä.