Tämä perinnepäivä jää helposti muistamatta – mukana silti pala suomalaisuuden syvintä historiaa
Tänä vuonna helatorstai osui toukokuun kolmanteentoista päivään. Päivä sisältää siksi toisenkin juhlapäivän.
Kukanpäivää on perinteisesti vietetty ylioppilaiden juhlapäivänä, vaikkakin vappu on sen sittemmin syrjäyttänyt. 13. toukokuuta ei kuitenkaan missään vaiheessa ole lakannut olemasta ylioppilaiden juhlapäivä.
Perinne alkoi 1800-luvulla Helsingin yliopiston ylioppilaiden keskuudessa. He kokoontuivat kukanpäivän kunniaksi vuosi toisensa jälkeen Kumtähden kentälle Helsingin Kumpulaan.
Siitä alkoi ylioppilaiden kesäkausi. 1810-luvulla käyttöön otettu ja 1870-luvulla nykymuotonsa saanut ylioppilaslakki painettiin silloin päähän, ja periaatteena oli, että lakkia pidettiin koko kesä.
Kukanpäivistä ehkä merkittävin osui vuoteen 1848. Käynnissä oli Euroopan niin sanottu hullu vuosi. Suomessa kansallisherääminen ei yltynyt yhtä väkivaltaiseksi kuin mantereella, mutta kansallista heräämistä kuvastettiin eritoten kukanpäivänä.
Silloin ylioppilaiden kokoontumisessa ensiesityksensä sai Maamme-laulu. J. L. Runebergin runon oli säveltänyt Fredrik Pacius. Runebergille runo oli vastavallankumouksellinen teko keskellä Euroopan hullua vuotta.
Yliopiston osakunnat aloittivat yhteisen juhlakulkueensa yliopistolta iltapäivällä. Kulkue pysähtyi Hakaniemen Pitkälläsillalla, jolloin soittokunta liittyi mukaan, ja tällöin laulu esitettiin ensimmäisen kerran. Pacius johti soittoa, ja ohjasti soiton jatkumaan koko matkan Kumtähden kentälle asti. Tähän oli syynä se, että laulu näin opittiin, mutta myös se, että ajan hengen mukaiset vallankumoukselliset laulut eivät saisi mahdollisuutta.
Maamme-laululla ei ole edelleenkään virallista, laissa vahvistettua asemaa.
Itsenäisyyden ensimmäisten vuosikymmenten aikana kiihkeimmät suomalaismieliset olisivat halunneet ennemmin Kalevalasta lähtevän kuin ruotsinkielin Runebergin kirjoittaman laulun. Maamme-laulua pidettiin myös sanomaltaan mitäänsanomattomana, ja tilalle haluttiin jotain aktiivisempaa tai taisteluhenkisempää.
Talvisodan myötä Maamme saavutti kiistattoman asemansa kansallislauluna.
Vuonna 1948 Kumtähden kentälle pystytettiin muistomerkki sata vuotta aiemmin vietetyn Kukanpäivän kunniaksi.
