Talvirenkaan vaihtajan omaa vastuuta lisättiin, oliko se virhe?
Viikko sitten viikonloppuna kuura ja huurre tekivät teistä erittäin liukkaita. Tämä oli osaltaan syynä siihen, että pelti kolisi eri puolilla Suomea. Pahin ketjukolari nähtiin Lahdessa.
Kun ollaan liikenteessä, ei tosin voi syyttää pelkästään olosuhteita. Jokaisella kuljettajalla on vastuu siitä, miten ajaa.
Moni kuljettaja oli onnettomuuksissa liikkeellä kesärenkailla. Olisiko toisenlaisilla talvirengassäädöksillä siis voitu välttää peltien kolina?
Talvirengaspakon kirjaus muuttui tieliikennelaissa vuonna 2020 niin, että pakko on nyt voimassa marraskuun alusta maaliskuun loppuun kelin niin vaatiessa. Aiemmin pakko oli sidottu kalenteriin ilman kelivarausta, eli joulu-, tammi- ja helmikuut olivat yksiselitteisesti talvirengasaikaa.
Autoilijan vastuu ja oman harkinnan merkitys on nyt suuremmassa roolissa. Epäselvyyttä voi olla siinä, miten kelivaatimus pitäisi tulkita. Moni miettii myös sitä, millä todennäköisyydellä mistäkin ratkaisusta saa sakot.
Suomenmaa kysyi Liikenneturvalta, oliko ratkaisu muuttaa säädöstä oikea.
Kyllä oli, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutti vastaa.
– Vaikka voimassa oleva talvirenkaiden käyttövelvollisuus marraskuusta maaliskuuhun on ehdollinen sään tai kelin suhteen, käytännössä käyttövelvollisuus laajeni aikaisempaan nähden. Muutos oli selkeä edistysaskel lyhyemmästä ja kalenteriin sidotusta käyttövelvoitteesta, Ruutti perustelee.
– Sääntelymalli vastaa perustelujensa mukaisesti paremmin Suomen vaihtelevia sääoloja ja toteuttaa kokonaisuudistuksen tavoitetta tienkäyttäjien omasta vastuullisuudesta liikenneturvallisuuden edistämiseksi.
Ruutti sanoo, että lain uudistamisen tavoitteet ovat toteutuneet odotetusti.
Esityksessä todettiin, että muutoksen ei arvioida johtavan merkittäviin muutoksiin suomalaisten autoilijoiden talvirenkaiden käytössä, ja että Ruotsissa silloin jo pitkään voimassa olleesta väljemmästä sääntelystä huolimatta talvirenkaita käytti Ruotsin Liikenneviraston mukaan 99,2 prosenttia autoilijoista.
Traficomin selvityksessä vuonna 2021 havaittiin että kesärenkaiden talvikäyttö ei näyttäisi yleistyneen tieliikennelain kokonaisuudistuksen myötä.
– Ajankohtaiset kokemukset tien päältä todennäköisesti pitävät sääntelystä käytävää keskustelua yllä, ja käyttövelvollisuusajan laajentamisesta voi toki keskustella. Mutta on muistettava, että renkaita koskevasta sääntelystä riippumatta tieliikennelaki velvoittaa ajoneuvon kuljettajaa sekä olosuhteiden edellyttämään huolellisuuteen ja varovaisuuteen että tien kunnon, sään, kelin, näkyvyyden ja muiden olosuhteiden edellyttämään ajonopeuteen ja etäisyyteen.
– Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa ja se on pystyttävä pysäyttämään edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa, Liikenneturvan yhteyspäällikkö muistuttaa.
Kun lakia uudistettiin, Liikenneturva kannatti ajallisesti laajempaa ja olosuhteisiin sidottua talvirenkaiden käyttövelvoitetta. Tähän Liikenneturva liitti edellytyksen, että talvikelin määrittely on selkeä ja kiistaton sekä kansalaiselle että valvovalle viranomaiselle.
Ruutin mukaan on muistettava, että auton talvirenkaista vain nastarenkaiden käyttöä on rajoitettu marraskuusta maaliskuuhun.
Nastarenkaiden erityishaitta on se, että kovat metallinastat repivät alustaansa aiheuttaen tien kulumista ja ympäristöhaittoja. Niitä saa käyttää kelin niin edellyttäessä silti marras- ja maaliskuun välisen ajan ulkopuolellakin, jos voimassa on sitä edellyttävät olosuhteet.
– Voimassa olevan kirjauksen perusteluissa todetaan erikseen, että tällainen olosuhde on, jos esimerkiksi pääsiäisen aikaan siirryttäisiin etelästä pohjoiseen ja pohjoisessa olisi talviset olosuhteet. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin määräyksen mukaisesti henkilöauton talvirenkaaksi katsotaan 3PMSF-rengas (”vuoristomerkintä”), POR-rengas ja nastarengas, yhteyspäällikkö Ruutti kertoo.