Taloustutkimuksen Holm vasemmistoliiton eriarvoisuuslaskelmasta: "Työllisyyden parantaminen on parasta tulonjakopolitiikkaa"
Hallituksen päättämät veroratkaisut ja etuuksien muutokset eivät ole koko totuus hallituksen politiikan vaikutuksesta ihmisten tuloihin, sanoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm.
Vasemmistoliitto julkisti viime viikolla eduskunnan tietopalvelun tekemän selvityksen siitä, kuinka hallituksen päätökset ovat muuttaneet tulonjakoa ja eri tulodesiilien ostovoimaa.
Selvityksen mukaan muun muassa hallituksen sosiaaliturvan etuuksiin tekemien indeksijäädytysten, veropäätösten ja sosiaaliturvamaksujen muutosten lopputulema on, että kaikista pienituloisimpien suomalaisten käytettävissä olevat tulot laskevat noin prosentilla ja suurituloisimpien nousevat yli 0,6 prosentilla.
Holmin mukaan selvitys on yksi näkökulma hallituksen harjoittaman politiikkan arviointiin. Hän muistuttaa kuitenkin, että selvityksessä kantalukuna on käytetty ihmisten tilannetta vuonna 2015. Sen jälkeen Suomeen on syntynyt kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.
– Verailussa ei ole huomioitu sitä tulonlisäystä, joka syntyy, kun työtön saa työpaikan, Holm sanoo.
– Työllistyminen esimerkiksi ansiosidonnaiselta päivärahalta kasvattaa äkkiä ihmisen käytettävissä olevia tuloja noin 20 prosentilla.
Holm sanoo, että selvityksen lopputulema oli odotettavissa etukäteen.
– Näin käy aina, kun valtio säästää. Pienituloisimmat ihmiset saavat eniten valtion maksamia etuuksia, joten leikkaukset kohdistuvat voimakkaimmin heihin.
Jos hallitus olisi halunnut leikkauksista huolimatta pitää tuloerot kurissa, sen olisi Holmin mukaan pitänyt kiristää voimakkaasti parempituloisten verotusta.
Solidaarisuusveron kiristyksestä huolimatta hallituksen veropolitiikan iso linja ei ole kuitenkaan ollut kiristävä. Sen sijaan hallitus on vauhdittanut kilpailukykysopimusta keventämällä palkansaajien verotusta sekä linjannut, että kokonaisveroaste ei nouse tällä hallituskaudella.
– Edellinen hallitus kiristi veroja enemmän kuin leikkasi sosiaalietuuksia. Se tasasi tulonjakoa, mutta työllisyyskehityshän ei ollut viime vaalikaudella kovin hyvää. Nyt ajateltiin työllisyyskehitystä. Tällainen kiikkulauta tässä on.
Holmin mielestä vasemmistoliiton laskelma on perusteltu, mutta politiikkatulkinnoissa kannattaa kuitenkin korostaa työllisyyttä.
– Itse olen sitä mieltä, että työllisyys on parasta tulonjakopolitiikkaa, vaikka se ei tällaisissa tuloluokkavertailuissa näy, Holm toteaa.
Holmin mukaan tulonjakoanalyysiä kannattaisi syventää tarkastelemalla ihmisten liikettä tulodesiileistä toiseen.
– Sehän ei ole niin paha, jos ihminen joutuu työttömäksi ja on työtön esimerkiksi puoli vuotta. Pahempi on, jos työttömyys on pitkäaikaista tai joku ihmisryhmä on pysyvästi pienituloista.