Talousrikosten tutkinta on hidastunut

Talousrikosten tutkinta poliisissa on selvästi heikommassa jamassa kuin kymmenkunta vuotta sitten, kertoo Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus.

Talousrikosjuttuja, joissa poliisitutkinta on kesken, oli viime vuonna noin kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna 2015. Samalla myös takaisin saadun rikoshyödyn euromäärä on jäänyt useimmiten entistä pienemmäksi.

Vuoden 2024 tilastojen mukaan talousrikosjutun tutkinta kesti keskimäärin lähes 16 kuukautta. Aika on pidempi kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla.

Poliisille ilmoitettiin viime vuonna runsaat 2 600 talousrikosjuttua, ja rikostutkintoja saatiin valmiiksi lähes 2 200. Avoimia juttuja eli keskeneräisiä rikostutkintoja oli vuoden 2024 lopussa 4 450. Tutkinnassa saatiin takaisin noin 29 miljoonaa euroa rikoshyötyä.

Kyselyn perusteella talousrikostutkinnan työntekijät käyttävät yhä enemmän työaikaansa muiden kuin talousrikosten tutkintaan. He myös työskentelevät yksin enemmän kuin ennen.

Samalla reaaliaikainen tutkinta, joka edellyttää usein runsaasti resursseja ja ryhmätyötä, on vähentynyt. Reaaliaikaisella tutkinnalla poliisi pystyy puuttumaan meneillään olevaan rikokseen, jolloin tutkinta tehostuu ja rikoksella hankittuja rahoja on helpompi saada takaisin.

– Rikoshyödyn takaisinsaanti edellyttää yleensä reaaliaikaista tutkintaa, johon kuitenkin on entistä heikommat mahdollisuudet. Rikoshyötyä pyritään piilottamaan muun muassa erilaisten virtuaalivaluuttojen avulla, toteaa ylikomisario Mika Ranki Poliisiammattikorkeakoulun tiedotteessa.

Tutkimusaineisto kerättiin poliisin talousrikostutkinnan henkilöstöltä sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2024. Kyselylomakkeen sai runsaat 400 henkilöä, joista noin 200 vastasi.

Vastaajat olivat pääasiassa tyytyväisiä työhönsä ja suurimmaksi osaksi motivoituneita hoitamaan nykyisiä tehtäviään. Toisaalta runsas viidennes koki itsensä loppuun palaneeksi työnsä vuoksi.

Edelliset vastaavat kyselyt toteutettiin vuosina 2011 ja 2015.