Talouskurimuksen ahdistamien kuntien päättäjät toivovat, että sote saadaan äkkiä maaliin – "Se pelastaisi paljon"
Uusi kalenteri- ja budjettivuosi on käynnistynyt myös kuntapäättäjien arjessa. Monelle kunnalle taakse jäänyt vuosi oli taloudellisesti jopa yllättävän heikko.
Varsinais-Suomessa Loimaalla se pääsi iskemään kynsille siihen malliin, että kunnassa ovat yt-neuvottelut menossa.
– Päätöksenteko on erilaista, kun talous on tiukoilla. Kauhean mukavaa se ei ole, kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Paavo Rautavuori (kesk.) huokaa.
Vaikka menopuoli saatiin pidettyä kurissa, tulopuoli petti.
– Sekä valtionosuuksissa että verotuloissa oli useamman miljoonan käppi arvioon verrattuna, Rautavuori kertoo.
Hänen mukaansa Loimaalla käännetään kaikki kivet, jotta saataisiin riittävästi säästöjä kasaan. Palveluverkosto käydään läpi alusta loppuun. Se tarkoittaa keskustelua liitoskunnan koulujen, terveysasemien ja kirjastojen määrästä. Tavoitteena ovat isot henkilöstösäästöt.
– Olemme pakon edessä kahden edellisen vuoden alijäämien vuoksi.
Toisaalta on keskustelu siitäkin, että nyt pitäisi investoida rohkeasti vaikeista ajoista huolimatta, sillä korot ovat matalalla.
– Aika varovaisia tässä silti ollaan. Pakollisia investointeja tehdään, Rautavuori myöntää.
Tulossa on onneksi valtion taholta verouudistusten myötä helpotusta, mutta yksi vuosi jäi vähän kuin väliin.
– Valtiovalta heräsi kuntien hätään vähän viime tingassa. Joulukuussa saimme harkinnanvaraista tukea. Se auttoi jonkin verran, mutta aikamoinen aukko vielä jäi.
Loimaan murheet ovat tuttuja monille muillekin. Asukasluku pienenee, sillä syntyvyys on alhainen. Tulot vähenevät, kun porukka pienenee. Samalla monet menot kasvavat.
– Suurimmat laskut tulevat erikoissairaanhoidosta. Sote-uudistus olisi pelastanut paljon. Niitä ratkaisuja odotellaan, Rautavuori sanoo.
Hän kertoo, että oman sairaanhoitopiirinkin sisällä käydään jatkuvasti neuvotteluja, jotta toimintaa saataisiin järkeistettyä.
Vaikka pöydällä on vaikeita asioita, kuntapäättäjät ovat pystyneet tekemään ratkaisuja hyvässä yhteishengessä.
– Kompromisseihin pyritään. Se on demokratiaa, Rautavuori päättää.
Lisää nuorta väkeä toivotaan myös Pieksämäellä Etelä-Savossa. Huoltosuhde kehittyy jatkuvasti huonompaan suuntaan.
Kaupungissa katsotaan kuitenkin luottavasti eteenpäin ja investointeja on uskallettu tehdä.
Tänä vuonna käyttöön otetaan peräti kolme uutta koulurakennusta. Kantakaupunkiin Hiekanpäähän rakennetaan kaksi uutta koulua; yläkoulu sekä tilat ammattikoulun tekniikan opiskelijoille. Naarajärven taajamaan nousee tuliterä alakoulu päiväkoteineen. Uusi alakoulu nousee myös Virtasalmen taajamaan.
– Velkaa tietysti on paljon investointien vuoksi, mutta katsomme, että koulut ovat kannattava satsaus tulevaisuuteen, kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Kaija Viljakainen (kesk.) sanoo.
Talous on saatu pidettyä kohtuullisessa tasapainossa.
– Lisää työpaikkoja tarvittaisiin. Siten saataisiin uusia asukkaita ja lisää verotuloja. Tämä on päällimmäinen huoli, Viljakainen kertoo.
Hän toivoo, että valtiovalta omalta osaltaan muistaisi pieniä kuntia.
– Nuoret valuvat kasvukeskuksiin, ellei työ- ja koulutuspaikkoja ole tasaisesti maan eri puolilla, Viljakainen huomauttaa.
Ja sote pitäisi ehdottomasti saada viimein maaliin, mieluiten uudistus olisi pitänyt saada tehtyä jo viime vaalikaudella.
– Se olisi auttanut meitä paljon.
Viljakainen kehuu kotikaupunkiaan viihtyisäksi asuinpaikaksi, jossa on hyvät liikunta- ja kulttuuripalvelut.
– Myös kuntapäättäjien kesken on hyvä ilmapiiri. Välillä ollaan asioista eri mieltä, mutta henkilösuhteisiin ne eivät vaikuta.
Minkälaisin aatoksin uuteen vuoteen käydään Punkalaitumella, jossa nuijaa heiluttaa Suomen nuorin kunnanhallituksen puheenjohtaja, Linda Lähdeniemi, 22, (kesk.)?
– Käyn hyvällä mielellä ja mielenkiinnolla ensimmäiseen täyteen puheenjohtajavuoteeni. Haasteita talouden suhteen kunnassa on, mutta uskon niistä selvittävän, hän toteaa.
Punkalaitumellakin rakennetaan uutta, lukion ja yläkoulun käsittävää koulurakennusta sekä päiväkotia.
– Ne ovat hienoja asioita koko kunnalle, Lähdeniemi iloitsee.
Muutenkin on panostettu tulevaisuuteen, muun muassa uudistamalla henkilöstöorganisaatiota ja perustamalla koulukuraattorin ja hyvinvointiohjaajan virat.
Viestintään ja markkinointiin laitetaan niin ikään lisää paukkuja.
– Kuntaorganisaatio ei saa olla mikään erillinen saareke. Se kuuluu kaikille kuntalaisille, Lähdeniemi painottaa.
Somekanavatkin ovat ahkerassa käytössä nuorten suosimaa Snapchatia myöten.
– Hyviä ideoita ja ajatuksia voi nousta missä vain, Lähdeniemi tietää.
Sote-ratkaisua kaivataan Punkalaitumellakin pikaisesti. Terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kasvussa väestön ikääntyessä.
Haasteita on, mutta leikkauslistoja tai lomautuksia ei toistaiseksi ole tulossa. Taloutta pyritään tasapainottamaan muilla keinoilla.
– Toive on, että sote saadaan maallin. Se toisi varmuutta. Kun tiedettäisiin, mitä on tulossa, olisi mahdollista satsata myös hyvinvointi- ja sivistyspalveluihin, Lähdeniemi sanoo.
Talouden tasapainottamisessa on haasteita isoillakin kaupungeilla. Oulussa säästökohteita etsitään parhaillaan jopa ulkopuolisen arvioijan avulla.
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Eeva-Maria Parkkinen (kesk.) odottaa alkaneen vuoden valtuustotyöltä ennen muuta yhteishenkeä paitsi oman ryhmän sisällä myös eri puolueiden välillä.
– Luottamus on äärettömän tärkeää, hän sanoo.
Parkkinen toivoo, että vaikeista asioista päätettäessä suhmurointi jätettäisiin pois ja työtä tehtäisiin yhdessä koko kaupungin ja sen asukkaiden etua silmällä pitäen. Vastakkainasettelu pitäisi hänen mukaansa saada pois myös niin kantakaupungin ja liitoskuntien kuin päättäjien ja viranhaltijoidenkin väliltä.
– Kaikki me teemme töitä kuntalaisille, emme itsellemme, Parkkinen huomauttaa.
Tärkeintä alkaneena vuonna on hänen mukaansa kannustaa ja tukea yrityselämää, jotta syntyisi uusia työpaikkoja ja verotulot saataisiin paremmalle tolalle.
– Pieniäkin yrityksiä pitää palvella hyvin. Moni yrittäjäksi aikova suuntaa naapurikuntaan, jos kokee, että meillä asiat edistyvät hitaasti.
Samoin työttömyyttä pitäisi pystyä vähentämään.
– Siihen on yritetty puuttua paljonkin, mutta tulokset eivät ole edelleenkään riittäviä. Esimerkkinä ovat valtiolle takaisin maksamamme miljoonien sakkomaksut työttömyyden hoidosta, Parkkinen huokaa.
Naisen työlista on pitkä. Parannuksia tarvittaisiin myös esimerkiksi rakentamiseen ja kaavoittamiseen. Samoin valokuitu pitäisi saada koko suur-Oulun alueelle.
– Se olisi iso vetovoimatekijä, joka mahdollistaisi etätyön ja vaikkapa vanhusten kotiin hoitamisen mahdollisimman pitkään. Monet muut pienemmät kunnat ovat hoitaneet asian hienosti.
Muun ohessa pitäisi huolehtia siitä, että lakisääteiset peruspalvelut säilyvät lähipalveluina kaikissa kaupunginosissa.
– Se tuo pitkässä juoksussa myös säästöjä, Parkkinen uskoo.
Rahanmenoa vähentäisi hänen mukaansa myös tehokas päätöksenteko, jossa ratkaisut pistetään täytäntöön aikailematta ja lakeja noudattaen.
Juttua korjattu ma klo 10.00. Pieksämäelle rakennetaan tänä vuonna kolme uutta koulua, ei kahta, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.