Talousasiantuntija varoittaa investointiperäisestä velkaantumisesta – leikkausten peruminen ei lisää luottamusta, Vesa Vihriälä huomauttaa
Velkaantumisen lisääminen investointien rahoittamiseksi on väistämättä riskialtista, varoittaa pitkän linjan talousasiantuntija, työelämäprofessori Vesa Vihriälä blogissaan.
Vihriälän mielestä riskinoton olisi oltava kokonaismäärältään hyvin rajattua ja kohdistua vain menoihin, joiden kasvuvaikutuksista on vahvaa näyttöä. TKI- ja koulutusmenot ovat tässä suhteessa lupaavimpia, Vihriälä kirjoittaa.
Vihriälän mukaan lisäksi tarvitaan muun muassa toimia, jotka luovat vahvan luottamuksen siihen, että velkaantumisen alkaessa kiihtyä Suomen poliittinen järjestelmä kykenee nopeasti tehokkaisiin vakautustoimiin.
– Kuluvan vuoden kehysratkaisut ja aivan viimeaikaiset menoleikkausten peruutuspäätökset eivät sen sijaan luottamusta lisää. Jos tämäntapaisesta toiminnasta tulee pysyvämpi ilmiö, sillä ei voi olla olematta vaikutusta Suomen julkisen talouden vastuullisen hoidon uskottavuuteen, Vihriälä näkee.
Kurin pitämistä ei Vihriälän mukaan voi viime vuosien kehityksen valossa pitää itsestään selvänä.
– Jos uskottavuus ei tässä suhteessa parane, on parempi olla ottamatta lisävelkaantumisen riskiä.
Vihriälä huomauttaa, että Saksassa hallitusta muodostavat puolueet näyttävät pitävän kiinni tiukasta julkisen talouden velkajarrusta ja mittaviksi suunnitellut investoinnit ilmastonmuutoksen torjumiseen, digitalisaatioon ja yleensä talouden modernisoimiseen rahoitetaan muista menoista tinkimällä. Verotusta ei kiristetä.
Vihriälän mukaan oma isompi kysymyksensä on, miten EU:n finanssipolitiikan sääntöjä kehitetään investointeja paremmin tukevaan suuntaan.
– Kun otetaan huomioon monien maiden Suomea selvästi haavoittuvampi julkisen velan tilanne, huomion tulisi keskittyä investointien suojaamiseen julkisen talouden tasapainottamisprosessissa sen sijaan, että lisättäisiin tilapäisestikään velkaantumisvaraa haavoittuvimissa maissa.
Keskustelua kehysmenettelystä on viime päivinä virittänyt varsinkin pääministeri Sanna Marin (sd.), joka on halunnut erottaa käyttötalouden menot ja investoinnit toisistaan.
Marin sanoo Kauppalehden haastattelussa, että tämä helpottaisi välttämättömien yhteiskunnallisten investointien tekemistä.
Lisäksi Marinin mielestä valtion budjetin kehysjärjestelmässä pitäisi huomioida jatkossa sekä valtion menot että valtion tulot, jotka voitaisiin arvioida yhdessä.
.