"Täällä asuu todella paljon keskustalaisesti ajattelevia" – piiripomo uskoo keskustan nousevan Uudellamaalla
Suomalaisten olisi hyvä olla taas se yhtenäinen kansa, joka ponnistelee tulevaisuuteen työn kautta. Sitä tämä maa tällä hetkellä ennen kaikkea tarvitsee.
Näin linjaa Uudenmaan keskustapiirin johtoon vuoden 2026 alusta nouseva nurmijärveläinen Matti Korkiakoski, 46. Hän on tottunut työteliäisyyteen, ja odottaa ”malttamattomana” kovaa työtä piirin puheenjohtajana yhdessä muun Uudenmaan keskustaväen kanssa.
Usko keskustan mahdollisuuksiin Uudellamaalla on vahva, vaikka puolueen kannatus alueella ei päätä huimaakaan.
Luottamus ei perustu pelkkään aatteen paloon.
– Näen tämän kaikkein potentiaalisimpana keskustan alueista siinä mielessä, että täällä asuu todella paljon keskustalaisesti ajattelevia. Perustelen tätä sillä, että muuttoliike tänne on tullut keskustan vahvoilta alueilta. Jostakin syystä täälläpäin ei uskalleta äänestää keskustaa, Korkiakoski pohtii.
Uudenmaan piirissä on syytä ottaa peili käteen ja pohtia, onko keskustaa tuotu riittävän rohkeasti esille, tuleva piirijohtaja toteaa. Arvo- ja aatepohja puhuttelee kuitenkin kaupungeissa yhtä lailla kuin maallakin.
Korkiakoski luottaa tulevaan niin, että on ottanut eduskuntavaaleihin 2027 sangen kovan tavoitteen. Hän kertoo tyylinsä olevan, että otetaan kunnianhimoinen tavoite ja katsotaan, mitä konkreettisia toimia siihen pääsemiseksi tarvitaan.
– Saattaa tulla vaikutelma, että en ole realisti, mutta olen julkisestikin sen jo useasti sanonut, että kun viimeksi Uudellamaalla saatiin 27 000 ääntä ja kaksi kansanedustajaa, niin nyt tavoitellaan 70 000 ääntä ja viittä kansanedustajaa.
Eräs merkittävä apu Uudellamaalla on keskustan suosittu puheenjohtaja Antti Kaikkonen. Korkiakoski toteaa Kaikkosella olevan vahva merkitys.
– Antti on erittäin hyvä pääministeriehdokas. Pitää rohkeasti uskaltaa viestiä, että hän on erittäin maan- ja arkiläheinen vaihtoehto suomalaisille nykypolitiikkaan verrattuna.
Joka tapauksessa mahdollisuuksista tulee totta vain työn kautta. Uudenmaan piiripomo vetoaakin jokaiseen jäseneen, että kaikki vetäisivät työhaalarit päälle ja viestiä lähdettäisiin viemään innostuneesti äänestäjien pariin.
Uudellamaalla puhuttavat monenlaiset teemat. Yleispolitiikan kuumat perunat ovat tavanneet näkyä siinä, miten etelässä äänestetään, ja moni sellainen teema kuten myös tietyt Uudenmaan ominaispiirteet sopivat piiripomon mielestä erityisen hyvin juuri keskustan suuhun.
– Olemme koko pääkaupunkiseutuna huoltovarmuuskeskuksen ydintä. Jos huoltovarmuuden kanssa lipsutaan täällä, se olisi katastrofaalista koko Suomelle.
– Perhearvot ovat myös tärkeitä tällä hetkellä, kun koko Suomessa syntyvyyden kanssa on haasteita. Pitäisi löytää keinoja poliittisesti, miten turvallisuuden tunnetta lapsista haaveileville ja lapsiperheille voitaisiin löytää. Se on kansallinen asia.
Raha ei ehkä ole syy tehdä lapsia, mutta aika moni jättää lapset tekemättä rahan takia, Korkiakoski sanoittaa.
Uusimaa on jaettu neljään hyvinvointialueeseen. Alueilla on hyvinkin erilaisia tilanteita. Korkiakoski toimii aluevaltuustossa ja -hallituksessa Keski-Uudellamaalla, joka on Suomen viiden heikoimman alueen joukossa.
– Ikääntyneiden määrä kasvaa merkittävästi nopeammin täällä kuin muualla, sillä olemme melko nuoren väestön alue. Se on pakottanut tekemään ratkaisuja. Sotepisteitä on laitettu jo kiinni.
– Rahoituspohja ei tällä hetkellä suosi fyysiseltä iältään nuoria alueita. Koko perusta pitäisi kollata läpi. Siihen on jäänyt valuvikoja ja virheitä. Kokonaisrahoituksen kautta on tärkeää saada myös työrauha, Korkiakoski vetoaa.
Valtakunnallisestikin puhuttava Turun tunnin juna eli Länsirata jakaa Uudenmaan keskustalaiset kahteen leiriin. Niille paikkakunnille, joiden alueella rautatie menisi, hanke on toivottava. Korkiakoski itse on asian suhteen nihkeä nykyisessä taloustilanteessa, vaikka näkeekin, että se olisi hyvä hanke tulevaisuudessa.
Keskustassa tuleva piirijohtaja näkee tarvetta ”fiiliksen palauttamiseen” sekä omalla alueellaan että muutenkin. Itsetunto on jo paremmissa uomissa, mutta sitä tarvitaan eduskuntavaaleja kohden yhä enemmän.
Oppositiopolitiikka puolueella on Korkiakosken mielestä ollut laimeaa. Hän ei halua lietsoa turhaa vastakkainasettelua, ja hyviä hallituksen esityksiä tuleekin tukea, mutta keskustan pitäisi lyödä rohkeammin läpi omalla profiilillaan.
– Sanonpa senkin ääneen, että jos jokin puolue, niin keskusta on tässä turvallisuustilanteessa ajankohtainen, kun olemme se puolue, jonka luotetaan pitävän koko maa asuttuna. Kyllä keskustalla on mahdollisuus röyhistää rintaa.
– Viestinnässämme olisi parannettavaa.
Korkiakoski on itsekin lähtenyt uudenlaiseen viestintään mukaan. Hän on yksi kolmesta nurmijärveläisestä keskustalaisesta, jotka tekevät Keskeltä sanottu -podcastia.
Uusissa viestinnän tavoissa ja sosiaalisen median alustoissa hän toivoo, että nuorille annetaan keskustassa vaikuttamisen paikkoja, joilta käsin he voivat sitten viestiä nuorten kanavissa suoraan nuorille. Muidenkin keskustalaisten kannattaa miettiä, mitä he haluavat sanoa, miten he haluavat sanoa ja ketkä ovat kohdeyleisönä.
Poliittisessa osallistumisessa Korkiakoski on myöhäisherännyt. Jo suunnilleen 12-vuotiaana hän on tosin ollut jo Matti Määtän vaalityössä, mutta varsinaisesti hän lähti keskustan toimintaan vasta nelikymppisenä.
Korkiakosken isä on ollut aktiivipoliitikko Pohjois-Pohjanmaalla. Tätä kautta Matti on elänyt ja hengittänyt keskustalaista ajattelumaailmaa pienestä pitäen. Hän on keskustalainen jo neljännessä polvessa. Isän aikataulut yrittäjänä ja kuntapoliitikkona hirvittivät siinä määrin, että poika ei halunnut seurata aivan samoissa jäljissä.
– Vähän harmittaa, olisihan sitä voinut lähteä mukaan aiemminkin.
Myös oman perheen takia puoluetoiminta sai odottaa. Suurperheen isän nuorimmat lapset ovat nyt sen verran isoja, että politiikalle on aikaa.
Korkiakoski on toiminut koko ikänsä myynnin ja markkinoinnin parissa. Hän on tottunut yhdistämään strategiat ja käytännön tekemisen, mistä on hyötyä myös politiikassa.
– Mitataan, niin tiedetään, tiedetään, niin toimitaan, ja kun toimitaan, niin onnistutaan.
Tällä hetkellä Korkiakoski työskentelee omassa yrityksessään konsultoiden myyntistrategioiden tuottavuuteen liittyvissä asioissa. Kesäisin hän työllistää paikallisia nuoria vesipuistossa.
Korkiakoski pitää itseään ratkaisukeskeisenä ja suorapuheisena. Arvoissa korostuu ihmisen oma ymmärrys työteliäisyyden tärkeydestä.
– Poliittinen ajattelumallini on aika alkiolainen. Santeri Alkio on sanonut erittäin hyvin omaehtoisesta toimeliaisuudesta ja työn kunnioituksesta.
– Ajattelen, että se, mikä on pahasti vinksallaan tällä hetkellä, on vapauden ja vastuun suhde. Minusta ensin tulee vastuu, sitten vapaus.
Tämän hetken yhteiskunnassa vinksallaanolo näkyy Korkiakosken mielestä siinä, että hyvinvointivaltion ylläpitämiseen on yhä heikommat mahdollisuudet.
Eduskuntavaaleissa Matti Korkiakoski on lähdössä ehdolle.
– Piirin puheenjohtajavaalissa sanoin, että harkitsen. Pyyntöjä on tullut, ja kyllä kun on piirin puheenjohtaja, silloin minimivaatimuksen pitäisi olla, että itsekin lähtee.
Juttua korjattu 5.1. klo. 19.24. Korkiakoski teki Matti Määtän, ei Matti Vanhasen vaalityötä. Lisäksi Matti Korkiakoski on antanut jutun julkaisuhetkeä ennen suostumuksensa eduskuntavaaliehdokkuuteen.