Syytteet hylättiin perussuomalaisten vaalipäällikköön Pekka Katajaan kohdistuneessa väkivallanteossa – oikeuden mukaan syyllisyydestä jäi silti varteenotettava epäily
Keski-Suomen käräjäoikeus on hylännyt syytteet perussuomalaisten vaalipäällikköön Pekka Katajaan kohdistuneessa väkivallanteossa. 41-vuotiasta miestä syytettiin murhan yrityksestä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta. Miehen syyllisyydestä jäi oikeuden mukaan varteenotettava epäily.
– Näyttö (syytetyn) osallisuudesta Katajaan kohdistuneeseen väkivaltaan perustuu aihetodisteisiin, joista usean yhteys käsiteltävään tapahtumaan on etäinen. Kun tekijöistä ei ole välittömiä havaintoja eikä heitä ole voitu yrityksistä huolimatta tunnistaa tekopaikalla, asiassa esitettyä näyttöä on mahdollista tulkita myös muulla kuin syytteessä kuvatulla tavalla, tuomiossa sanotaan.
Kataja pahoinpideltiin kotonaan Jämsän Jämsänkoskella 17. heinäkuuta aamupäivällä.
Kaksi miestä tunkeutui Katajan asuntoon, ja häntä lyötiin useita kertoja päähän vasaralla tai muulla esineellä. Väkivallanteon jälkeen tekijät pakenivat paikalta, mutta paketti jäi asuntoon.
Paketista löytyi syytetyn ja perussuomalaisista erotetun Jyväskylän kaupunginvaltuutetun Teemu Torssosen sormenjäljet. Torssonen ei ollut syytettynä asiassa, mutta syyttäjä katsoi tämän eduskuntavaaliehdokkuuden kariutumisen, johon Kataja oli vaikuttamassa, olleen motiivi teolle. Syytetty mies on toiminut Torssosen tukiyhdistyksen puheenjohtajana.
Oikeus katsoo, että syytetyn sormenjälkien löytyminen on keskeisin syytteen puolesta puhuva seikka.
– Henkilöiden keskinäinen yhteys ja jaetut poliittiset intressit huomioiden on selvää, että molemmat ovat olleet valmistelemassa samaa pakettia eikä tarkoituksena ole ollut konkreettiset postitustoimet, tuomiossa sanotaan.
– Asianomistajan kertomuksella sekä Torssosen ja (syytetyn) sormenjäljet sisältäneellä tekaistulla puoluetoimiston paketilla on tullut näytettyä, että menettelylle on todennäköisesti ollut poliittinen motiivi.
Oikeuden mukaan syytettä tuki myös tekijöiden käyttämä auto. Silminnäkijän kertomus ja tekijöiden matkasta saadut valvontakamerakuvat täsmäävät oikeuden mukaan syytetyn omistamaan harmaaseen farmariautoon.
Asiassa ei oikeuden mukaan kuitenkaan pystytty osoittamaan, että tekijät olisivat liikkuneet syytetyn omistamalla autolla tai että syytetty olisi ollut tekopaikalla.
– Näyttö ei sulje pois sellaisia vaihtoehtoja, että (syytetty) on ollut kotonaan tekemässä kotitöitä 17.7.2020 tai että tekijöiden ajoneuvo on ollut joku muu kuin (syytetyn) omistama auto.
Syyttäjä vetosi myös siihen, että syytetyn autoa oli siivottu ja siitä oli poistettu verhoilua niiltä paikoilta, joille hyökkääjien nähtiin nousevan. Syy oli syyttäjän mukaan se, että autoon oli päätynyt verijälkiä.
Oikeuden mukaan silminnäkijät eivät olleet havainneet paikalta pakenevien hyökkääjien vaatteissa verta, mikä puhuu sitä vastaan, että syytetyllä olisi ollut motiivi poistaa verhoilua. Verhoilua oli voitu oikeuden mukaan poistaa muistakin syistä.
Oikeuden mukaan myöskään se, että syytetty ei ollut vastannut tekopäivänä työsähköposteihinsa tai -puheluihinsa, ei kerro tämän syyllisyydestä.
– Sähköposteihin reagoimattomuus ja passiivisuus puhelimessa aamupäivällä ei ole ollut poikkeuksellista siihen nähden, että hänellä on ollut vastaavia päiviä aiemminkin vuonna 2020.
Syytetty mies ja Torssonen ovat kumpikin kiistäneet liittyvänsä hyökkäykseen mitenkään.