Suurlähettiläs Marjut Akola: Sodan leviäminen Moldovaan on hyvin mahdollista – "Tilanne herättää erittäin paljon huolta"
Ukrainan sodan laajeneminen myös Moldovan puolella sijaitsevaan Transnistriaan on hyvin mahdollista, arvioi Suomen Romanian ja Moldovan suurlähettiläs Marjut Akola Suomenmaalle.
Venäläismielisen Transnistrian tilanne on noussut viime aikoina kansainvälisen huomion keskipisteeseen, kun Venäjän suunnalta on vihjailtu tavoitteista saavuttaa Ukrainan kautta maayhteys Transnistriaan.
Pinnalla on ollut myös se, että Venäjä hyökkäisi laajemmin Moldovaan.
Akolan mukaan kumpaakaan vaihtoehtoa ei voida sulkea kokonaan pois. Todennäköisimpänä skenaariona hän kuitenkin pitää sitä, että Venäjä pyrkisi luomaan Transnistrian kautta lisää sotilaallista painetta Ukrainalle. Uusi hyökkäyssuunta olisi Ukrainalle yksi haaste lisää vaikeassa sotatilanteessa.
Akola vieraili viime viikolla Moldovassa ja tapasi myös maan länsimielisen presidentin Maia Sandun.
– Tilanne herättää Moldovassa erittäin paljon huolta.
Kokonaan toinen kysymys Akolan mukaan on se, kuinka järkevää ja mahdollista Transnistrian alueen hyödyntäminen on Venäjälle strategisessa mielessä.
Maayhteyttä Venäjän ja Transnistrian välillä ei ole. Sellaisen saavuttaminen Ukrainan kautta näyttää tällä hetkellä haastavalta.
– Kun maayhteyttä ei ole, joukkojen ja kaluston siirtäminen on Venäjälle hankalaa. Sen täytyisi tapahtua kokonaan ilmateitse Ukrainan kautta, Akola pohtii.
Transnistria kuuluu virallisesti Moldovaan, mutta alue on julistautunut itsenäiseksi jo vuonna 1990. Yksikään maa ei ole kuitenkaan tunnustanut Transnistrian itsenäisyyttä, ei edes Venäjä.
Transnistrialla ja Venäjällä on silti tiiviit yhteydet, sillä maassa on arviolta 1 500 venäläis–transnistrialaista sotilasta sekä 400–500 venäläistä niin kutsuttua rauhanturvaajaa. Transnistrian on tulkittu olevan Moskovan talutusnuorassa.
– Tässä ei silti puhuta vielä isoista joukoista. Transnistriassa olevien joukkojen taisteluvalmius ja motivaatio ei myöskään välttämättä ole korkea, Akola sanoo.
Tilanne on kuitenkin päällä. Moldovassa on jouduttu tottumaan erilaisiin hybridisodankäynnin keinoihin sekä informaatiovaikuttamiseen jo Ukrainan sodan alkupäivistä lähtien.
Viime viikolla Transnistrian alueella tapahtui useita räjähdyksiä hallintorakennusten lähellä. Iskujen tekijöistä ei ole varmuutta: Transnistria on syyttänyt Ukrainaa, Moldova taas on pitänyt niitä Venäjän provokaationa.
Iskuja on arveltu yhdeksi keinoksi oikeuttaa Venäjän puuttuminen Transnistrian tilanteeseen.
Akola ei halua tarkemmin spekuloida, kuka iskujen taustalla mahdollisesti on. Yksi vahva skenaario hänen mukaansa on kuitenkin se, että iskuilla pyritään luomaan painetta Moldovan suuntaan. Tarkoitus on herättää pelkoa ja painostaa Moldovan poliittista johtoa, ettei se lähde kiristyneessä tilanteessa liikaa lännen kelkkaan.
– Tärkeä huomio on se, että esimerkiksi loukkaantumisista ei iskuissa uutisoitu. Se puhuu lavastettujen iskujen puolesta. Mutta mitään varmoja tietoja ei ole, Akola summaa.
Sodan leviäminen Transnistriaan kiristäisi jännittynyttä maailmanpoliittista tilannetta entisestään ja toisi sodan lähemmäksi Eurooppaa. Ukrainan kannalta sota saisi aivan uudenlaisen käänteen, millä olisi omat seurauksensa.
Tilanne herättää Akolan mukaan Moldovassa laajaa jännittyneisyyttä niin tavallisissa ihmisissä kuin valtion johdossakin.
Monet moldovalaiset ovat alkaneet Akolan mukaan miettiä, olisiko syytä pakata tavarat ja lähteä pakomatkalle Romanian puolelle.
– Paniikkimielialaa oli nähtävissä varsinkin viime viikon räjähdysten aikaan. Sodan uhka oli päällä.
Akola huomauttaa, että Moldova on joutunut jo nyt kovaan myllerrykseen Ukrainan sodan vuoksi. Maahan on tullut hyvin nopealla tahdilla noin 410 000 ukrainalaispakolaista. Tällä hetkellä heitä on maassa noin 90 000. Se on paljon 2,6 miljoonan asukkaan maassa.
Tilannetta vain mutkistaa se, että maan kauppasuhteet Ukrainan kanssa ovat kärsineet pahoin ja energian hinta on noussut entisestään.
– Moldovalaiset ovat tehneet tässä tilanteessa valtavan upeaa työtä. Kyse on Euroopan köyhimmästä maasta, jossa myös pandemiatilanne on ollut vaikea. He ovat selvinneet tästä pakolaistilanteen paineesta hyvin.
Moldova ilmoitti maaliskuun lopulla hakevansa Euroopan unionin jäsenyyttä.
Akolan mukaan päätös tehtiin paineisessa tilanteessa sen jälkeen, kun sodan kohteeksi joutunut Ukraina kertoi pyrkivänsä osaksi EU:ta.
Päätös oli Moldovalle vaikea, mutta symbolisesti iso, Akola tiivistää. Moldova haluaa osoittaa kuuluvansa länteen.
Nyt edessä on normaali prosessi, jossa maa hakee ensi alkuun EU:n kandidaattistatusta.
– Sekin olisi moldovalaisille symbolisesti hyvin tärkeä vastaantuleminen. Jos maa kandidaattistatuksen saa, alkavat normaalit jäsenyysneuvottelut. Ne tulevat kestämään kauan.
Akolan mukaan Moldovan suurimpia kompastuskiviä EU-jäsenyyden tiellä ovat korruptio ja oikeuslaitoksen riippumattomuus.
Tilannetta helpottaa se, että maa on jo jonkin aikaa ollut EU:n assosisaatiosopimuksen osapuoli. Säädöksiä on laitettu toimeenpanoon ja maa on lähentynyt EU:n strandardeja.
Elokuussa valtaan noussut länsimielinen hallitus on myös ripeästi laittanut alulle korruption kitkemiseen ja oikeusaitoksen kehittämiseen liittyviä hankkeita.
Ennusmerkeissä on siis nähtävissä plussaa, mutta kivuton tie se ei tule olemaan. Tehtävää on niin paljon.
– Katsotaan nyt, miten tilanne kehittyy, mutta se on sanottava, että etenemistä on tapahtunut.
