Supon etsivän virkarikostutkinta johti poliisit sattumalta tuhansien Puolustusvoimien arkojen papereiden luo – espoolaismieheltä löytyi myös salaisia ydinturvallisuuspapereita
Maaliskuussa 2019 poliisit tekivät kotietsinnässä yllättävän löydön.
Espoolaismiehen kotoa löytyi kymmeniä tallennusvälineitä, kuten muistikortteja, ulkoisia kovalevyjä ja muistitikkuja, jotka sisälsivät tuhansia kopioita Puolustusvoimien salassa pidettävistä asiakirjoista. 1970-luvulla syntynyt mies oli toiminut Puolustusvoimien tilaturvallisuuspäällikkönä Pääesikunnassa 2010-luvun alussa.
Takavarikoitujen koneiden ja laitteiden kätköstä löytyi myös muutakin: Säteilyturvakeskuksen (STUK) salassa pidettäviä, ydinvoimaloiden turvallisuussuunnitteluun liittyviä asiakirjoja, joita STUK oli tarkoittanut Pohjois-Pohjanmaalle Pyhäjoelle uutta ydinvoimalaa suunnitelleen Fennovoiman käyttöön.
Espoolainen oli aiemmin ollut töissä myös Fennovoimassa – sielläkin turvallisuustehtävissä. Linkedin-palvelussa mies käytti asemastaan Fennovoimassa titteliä security manager, suomennettuna turvallisuuspäällikkö.
Löytö oli odottamaton, koska poliisi ei ollut asunnossa Puolustusvoimien ja STUKin salaisten papereiden takia. Se tutki suojelupoliisin (supo) ylietsivän epäiltyä virkarikosta, jossa oli kyse supon ylietsivän mahdollisesta esteellisyydestä. Virkarikosepäilyyn liittyi yritys, johon sekä supolaisella että espoolaisella epäiltiin olevan yhteys.
Puolustusvoimien salaiseksi luokiteltuja asiakirjoja on löytynyt vääristä paikoista viime vuosina ainakin kahteen otteeseen. Puolustusvoimien entisen tiedustelupäällikön Georgij Alafuzoffin hallusta löytyi jopa korkeimman turvaluokituksen papereita.
Espoolaismiehen luota tehty löytö oli merkittävä. Asunnosta löytyi 33 tallennuslaitetta, joilla oli tuhatmäärin Puolustusvoimien salaisia asiakirjoja. Tallennusvälineillä oli myös kymmenkunta STUKin salaista asiakirjaa.
Heräsi kysymys, oliko epäilty virkarikos suojelupoliisissa johdattanut viranomaiset kansallisen turvallisuuden vaarantavan salahankkeen jäljille. Poliisi alkoi selvittää, mikä motiivi aineistojen haalimiselle ja kotiin viemiselle oli.
Julkisuuteen asia tuli kotietsinnän jälkeisenä päivänä. Supo tiedotti, että sen työntekijään kohdistuu virkarikosepäily, jonka tutkintaa johtaa syyttäjä.
– Suojelupoliisin toiminta perustuu luottamukseen, ja kaikenlaisille väärinkäytöksille on nollatoleranssi, totesi suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari supon tiedotteessa tuolloin.
STUK puolestaan tiedotti kesäkuussa 2019 saaneensa poliisilta tiedon, että sen Fennovoimalle luovuttamien papereiden säilytykseen liittyi epäselvyyksiä. STUK kertoi pyytäneensä poliisia selvittämään Fennovoiman entisen työntekijän toimintaa. Linkistä Puolustusvoimiin tiedotteissa ei puhuttu mitään. Myös Puolustusvoimat pysyi osuudestaan vaiti, eivätkä siitä maininneet poliisit sen paremmin kuin syyttäjätkään.
Salaiset asiakirjat paljastanut tutkintakokonaisuus lähti erikoissyyttäjä Tapio Mäkisen mukaan liikkeelle Fennovoiman sisäisessä tarkastuksessa paljastuneesta epäselvyydestä.
Mäkisen mukaan Fennovoimassa oli herännyt epäily, että yhtiön turvallisuuspäällikkönä aiemmin työskennellyt espoolaismies olisi ollut mukana järjestämässä Fennovoimalle palveluita yritykseltä tai yrityksiltä, joihin päälliköllä oli yhteyksiä.
Samoihin yrityksiin liittyi myös suojelupoliisissa työskennellyt ylietsivä, joka oli viranhoidossa osallistunut Fennovoiman turvallisuusselvityksiin. Heräsi esteellisyysepäily, ja Fennovoima ilmoitti asiasta suojelupoliisille.
Supo puolestaan teki ilmoituksen Valtakunnansyyttäjänvirastoon (nykyinen valtakunnansyyttäjän toimisto), koska kyse oli poliisiin liittyvästä rikosepäilystä. Valtakunnansyyttäjänvirasto käynnisti ylietsivään kohdistuneen esitutkinnan, jota Mäkinen johti.
Helsingin käräjäoikeuden pakkokeinopäätösten perusteella supon ylietsivän esteellisyystutkinta johti myös espoolaismiehen kotiin kohdistuneisiin etsintöihin. Mäkinen vahvistaa STT:lle, että aineisto löytyi virkarikostutkinnan yhteydessä.
Vyyhdin esitutkinta jakaantui lopulta kolmeen haaraan, jossa yhdessä oli pääepäiltynä supon ylietsivä, kahdessa muussa puolestaan Fennovoiman entinen päällikkö. Keskusrikospoliisi tutki Puolustusvoimien asiakirjoja koskevaa aineistoa, Länsi-Uudenmaan poliisi STUKia ja Fennovoimaa koskevaa aineistoa.
Koska tutkinta haarautui, julkisuudessa ei syntynyt kokonaiskuvaa siitä, mitä oli tapahtunut. STT:n tietojen mukaan viranomaisille selvisi aika nopeasti, ettei kyse ollut mistään atomivakoilusta. Aineistoja ei nimittäin ollut levitetty muutamaa sähköpostia lukuun ottamatta.
Jutut myös menivät lopulta syyteharkintaan ja oikeuteen rikosnimikkeillä, jotka viittasivat vain luvattomaan hallussapitoon.
Supon ylietsivä sai heinäkuussa 2021 sakot virkavelvollisuuden rikkomisesta. Espoolainen sai samasta haarasta syyttämättäjättämispäätöksen.
Saman vuoden viimeisinä päivinä syyttäjä teki päätöksensä STUKin papereita koskevasta tutkinnan haarasta.
Espoosta löytyneet STUKin tiedostot käsittelivät muun muassa sitä, miten ydinvoimalaitoksen turvallisuus pitäisi järjestää.
Esitutkinnassa Fennovoima vaati entiselle työntekijälleen rangaistusta, koska se katsoi salaisten papereidensa löytymisen vaarantavan yhtiön saaman turvallisuusselvitystodistuksen. Tämä puolestaan olisi voinut aiheuttaa Fennovoimalle taloudellista haittaa.
Entinen turvallisuuspäällikkö kertoi poliisille, että Fennovoimasta saatu aineisto oli jäänyt hänelle erehdyksessä eikä hän ollut huomannut sitä. Siinä vaiheessa, kun kotietsintä tehtiin, oli hän siirtynyt jo toiseen yritykseen töihin.
Syyttäjä päätti lopulta, ettei nosta syytettä. Päätöksen perusteella entisen turvallisuuspäällikön asema ei Fennovoimassa ollut turvallisuusasioissa sellainen, mitä luottamusaseman väärinkäyttö juridisesti edellyttäisi.
Fennovoima ei halunnut kommentoida asiaa STT:lle enempää. Puolustusvoimien salaiseksi leimatuista asiakirjoista seurasi espoolaismiehelle kuitenkin syyte, joka johti käräjäoikeudessa vankeustuomioon.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa 2023 Puolustusvoimien entisen tilaturvallisuuspäällikön ja Fennovoiman entisen turvallisuuspäällikön Tero Lampénin kahdeksi vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi vankeuteen törkeästä palvelusrikoksesta.
Valtaosa oikeudenkäynnin aineistosta on määrätty salassa pidettäväksi. Puolustusvoimat ei ikinä ole tiedottanut asiasta, vaikka sen entinen erikoisupseeri oli luvatta vienyt tuhansia salaisia asiakirjoja kotiinsa.
STUK puolestaan lupasi omia papereitaan koskevassa ensitiedotteessaan, että se tiedottaa lisää syksyllä 2019, kun Fennovoima on toimittanut vastauksensa. Tiedotetta ei ole kuulunut.
Julkisuudessa ei ole aiemmin osattu yhdistää STUKin, suojelupoliisin ja Puolustusvoimien juttuja toisiinsa.
Puolustusvoimien haaran esitutkinta-aineisto on salattu viimeistä piirua myöten. Juttu myös käsiteltiin oikeudessa suljetuin ovin.
Julkisen käräjätuomion perusteella aineisto piti sisällään tietoja muun muassa Puolustusvoimien tila- ja henkilöstöturvallisuudesta sekä turvallisuustekniikasta. Sitä oli vuosilta 2000–2012, vaikka Lampén oli työskennellyt Puolustusvoimissa vain 2008–2012.
– Huomioon ottaen Lampénin hallussa olleiden tietojen liittyminen Puolustusvoimien keskeiseen toimintaan eli Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, Lampénin toiminta on ollut potentiaalisesti vaarallinen niin palvelusturvallisuudelle, palvelustehtävien asianmukaiselle suorittamiselle kuin myös Suomen maanpuolustukselle ja turvallisuudelle, tuomiossa todetaan.
Lampén on ilmoittanut tyytymättömyyttä tuomioon, eikä se ole vielä lainvoimainen. Hän ei halua STT:lle kommentoida oikeuden ratkaisua vedoten asian keskeneräisyyteen.
– Olen ymmärtänyt, että keskeneräisten asioiden julkinen kommentointi voi haitata asemaani, tai ainakin olla etujeni vastaista, asiani käsittelyssä oikeusprosessissa, Lampén vastaa sähköpostitse.
Miksi Lampénilla oli kotonaan niin mittava salassa pidettävien asiakirjojen aineisto? Asiaan ei välttämättä saada koskaan täyttä selvyyttä.
Lampén ei ollut muutamaa sähköpostia lukuun ottamatta levittänyt salassa pidettävää aineistoa. Käräjäoikeus piti tuomionsa perusteella Lampénin mahdollisena motiivina aineiston keruulle turvallisuusyrityksen pystyttämistä. Vuonna 2012 Lampén oli mukana perustamassa Froan Security -nimistä turvallisuusalan konsulttiyhtiötä.
Froan-yhtiön Patentti- ja rekisterihallitukselle luovuttamista julkisista asiakirjoista ilmenee myös, että vuoteen 2014 saakka Froanissa oli osakkaana myös sama suojelupoliisin ylietsivä, joka tuomittiin virkarikoksesta.
STT:n suposta saamassa nimikirjanotteessa ei ilmene, että ylietsivällä olisi ollut sivutoimilupa yhtiöön.
Froan Securityn nykyinen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Juha Åberg kertoo STT:lle, että entinen ylietsivä ja Lampén kuuluivat yhtiön perustajajäseniin. Åbergin mukaan Lampénilla ei ole ollut yrityksen kanssa enää mitään tekemistä sen jälkeen, kun Lampén myi osuutensa vuonna 2019. Ylietsivä ei hänkään ole enää yhtiössä mukana, vaan Åberg kertoo olevansa ainoa omistaja.
– Lampén ei ole ollut missään vaiheessa asiakaskontakteissa. Hän on ollut pelkästään omistaja, ja sitten hänelle kuului joitain hallinnollisia töitä, kuten laskujen maksamista ja tilien seuraamista, sanoo Åberg.
Åberg kertoo itse tulleensa yhtiöön mukaan vuonna 2013 ja pyörittäneensä yhtiötä päätoimisesti vuodesta 2014 lähtien, kun hän oli siirtynyt Puolustusvoimista reserviin.
Hän kertoo, ettei yrityksen toiminnassa ole hyödynnetty luvatta hallussa olleista salassa pidettävistä asiakirjoista löytyvää tietoa eikä hän tiennyt Lampénilla olleista asiakirjoista.
Lampén itse kertoo STT:lle olleensa Froan-yhtiössä pienosakkaana eikä hän ole omien sanojensa mukaan ollut yhtiön operatiivisessa toiminnassa mukana.
– Olen myynyt oman osuuteni yrityksessä jo vuosia sitten, hän vastaa.
Lampénin paperihamstraus on jo toinen Puolustusvoimien salaisiin asiakirjoihin liittyvä vakava selkkaus, joka on tullut viime aikoina julki. Erikoista tapauksissa on se, että molemmissa asiakirjat löytyivät ikään kuin vahingossa, kokonaan toisen asian tutkinnan yhteydessä.
Entisen tiedustelupäällikön Alafuzoffin rikosepäily paljastui, kun poliisi tutki Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointia. Lampénin juttu puolestaan kävi ilmi, kun selviteltiin suojelupoliisin ylietsivän esteellisyyttä.
Alafuzoff on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Hänen syytteitään käsitellään myöhemmin oikeudessa.
Tapaukset herättävät joka tapauksessa kysymykset, millainen kulttuuri Puolustusvoimissa on turvaluokitellun, salassa pidettävää tiedon käsittelyssä ja miksi tapaukset tulevat muiden tutkintojen yhteydessä ilmi.
Pääesikunnasta vastataan STT:lle lopulta muutaman päivän harkinnan jälkeen.
– Reilun kymmenen vuoden jännettä tarkasteltuna esille on noussut hyvin vähäinen määrä salassa pidettäviin asiakirjoihin liittyviä tapauksia, minkä vuoksi suoria johtopäätöksiä turvallisuuskulttuurin puutteellisuudesta eikä sen heikkouksista voida tehdä, Pääesikunta vastaa STT:lle sähköpostitse.
Pääesikunnan mukaan turvallisuuskulttuuri on kuluneen 10 vuoden aikana kehittynyt maailmanpoliittisista syistä ja salassa pidettävän tiedon käsittelyä koskevia ohjeita on myös päivitetty.
– Ohjeista, käskyistä ja valvonnasta huolimatta määräysten noudattaminen on kuitenkin viime kädessä yksilön vastuulla. Ei ole olemassa sellaista menetelmää tai valvonnan laajuutta, jolla mainitut tapahtumat voidaan täysin estää.
