Supo arvioi äärioikeistolaisen terrorismin uhan kohonneen – korona sotki tilapäisesti ulkovaltojen tiedustelua Suomessa
Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on kohonnut Suomessa, arvioi Suojelupoliisi kansallisen turvallisuuden katsauksessaan.
Supon mukaan äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut länsimaissa, ja uhrimäärän maksimoimiseen pyrkivät iskuhankkeet ovat lisääntyneet viimeisten puolentoista vuoden aikana.
Verkossa toimivat kansainväliset äärioikeistoryhmät ja viestintä sosiaalisen median alustoilla vahvistavat äärioikeiston rajat ylittävää luonnetta, Supo huomauttaa.
– Myös Suomessa on tunnistettu äärioikeistolaista terroristista toimintaa kannattavia ja sympatisoivia ihmisiä. Samaan aikaan radikaali-islamististen terrorististen toimijoiden aiheuttama uhka ei ole kadonnut mihinkään, kertoo Supon päällikkö Antti Pelttari.
Radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät muodostavat Supon mukaan suurimman terrorismin uhkan Suomessa.
Terrorismin uhka säilyy todennäköisesti lyhyellä aikavälillä neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä on pysynyt ennallaan, heitä on Supon mukaan noin 390. Suojelupoliisi on tunnistanut ryhmiä ja henkilöitä, joilla on motivaatio ja kyky toteuttaa terrori-isku Suomessa.
– Näiden kohdehenkilöiden yhteydet ulkomaalaisiin terroristisiin toimijoihin ovat merkittäviä, ja voi todeta yleisellä tasolla, että näistä terroristiyhteyksistä on viime vuosien aikana tullut yhä vakavampia, Pelttari summaa.
Pelttari huomauttaa, että Ranskan viime aikojen tapahtumat osoittavat, että iskut synnyttävät edelleen epävakautta ja polarisaatiota yhteiskunnassa.
Supon mukaan koronaviruspandemia vaikeutti tilapäisesti vieraiden valtioiden tiedustelua Suomessa, kun käyttöön otetut rajoitukset vaikeuttivat laitonta henkilötiedustelua.
Samaan aikaan Suomea vakoileville maille avautui uusia mahdollisuuksia hankkia tietoa tietojärjestelmiin tunkeutumalla. Suomi kiinnostaa tiedustelullisesti erityisesti Venäjää ja Kiinaa.
– Suuri osa yhteiskunnan keskeisistä toiminnoista siirrettiin verkkoon etäyhteyksien varaan. Etäkäytön mittakaava edellytti nopealla aikataululla tehtyjä tietoturvaratkaisuja, joissa korostui tiedon saatavuus käyttäjille.
Kybervakoilua Suomea vastaan harjoittavat maat eivät Supon mukaan pystyneet heti täydessä mitassa hyödyntämään avautuneita mahdollisuuksia, sillä korona vaikutti myös niiden omaan toimintaan. Tällä hetkellä kybervakoilu on tavanomaista aktiivisempaa.
– On erittäin todennäköistä, että aktiivinen kybervakoilu jatkuu, koska pandemia vaikeuttaa yhä matkustamista. Uusia kohteita ovat lääketeollisuus ja virustutkimus, Pelttari toteaa.
Kun rajoituksia purettiin kesällä, henkilötiedustelu palautui Suomessa entiselleen. Suomeen on sijoitettu pysyvästi useita kymmeniä ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä, Supo toteaa katsauksessaan.
Erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäen mukaan keskeisiä päämääriä ovat politiikan eri osa-alueiden ennakoiminen ja poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen.
– Henkilötiedustelussa kiinnostuksen kohteet ovat olleet samankaltaisia kuin aiempina vuosina. Kohteena ovat olleet Suomen arktinen politiikka ja päätöksenteko, kriittisen infrastruktuurin ja muille strategisille alueille suuntautuvat investoinnit sekä suomalaisten poliittisten järjestöjen toiminta.
Kivimäen mukaan tiedusteluorganisaatiot pyrkivät hankkimaan avustajikseen henkilöitä, joiden avulla on mahdollista vaikuttaa suoraan tai välillisesti poliittiseen päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen.
– Tiedossa on konkreettisista tapauksia vieraiden valtioiden pyrkimyksistä hankkia Suomesta tietolähteitä toimittamaan tietoja, jotka eivät ole julkisesti saatavilla.
Kivimäen mukaan ulkomaiset tiedustelupalvelut ovat kiinnostuneita myös suomalaisesta teknologiasta ja siihen liittyvästä osaamisesta. Suomea käytetään edelleen laajasti myös laittoman teknologiaviennin kauttakulkumaana.
