Suomi voi olla EU:n heikoin lenkki ruokaviennissä, mutta itseruoskintaan ei ole syytä, kertoo Food from Finlandin ohjelmapäällikkö
Suomalaisen elintarvikealan kehittämiseen keskittyvän Food from Finlandin ohjelmapäällikkö Esa Wrang ei purematta niele kritiikkiä, jonka mukaan Suomessa ei osata tehdä ruokavientiin liittyviä asioita kuten brändäystä.
– Meillä on hyvin tehtyjä brändituotteita, kuten Fazerin ja Valion tuotteet, Wrang sanoo.
Hän kuitenkin toteaa, että brändääminen vaatii suuria panostuksia, joihin harvalla yrityksellä on varaa.
– Näin ollen vientiä on tehty mieluummin raaka-aineilla, puolivalmisteilla tai kaupan merkeillä.
Vuorineuvos Reijo Karhinen viritteli toissaviikolla Twitterissä ruokakeskustelua toteamalla, että Suomi on EU:n heikoin lenkki ruokaviennissä.
– Jos suhteutamme kunkin EU-maan elintarvikeviennin ao. maan BKT:hen tai asukaslukuun niin Suomi sijoittuu molemmilla mittareilla sijalle 28. Eli viimeiseksi! Haloo! Miksi, Karhinen kysyi.
Karhinen vetää maa- ja metsätalousministeriön asettamaa Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumia, jonka tavoitteena on muun muassa kirkastaa suomalaisen ruuan brändiä.
Wrangin mukaan Karhinen esittämä tilastotieto on tosi, mutta sen taustoitus jäi tekemättä.
– Suomi on panostanut elintarvikevientiin oikeastaan vasta Venäjän markkinoiden sulkeuduttua poliittisen tilanteen takia, Wrang sanoo.
– Olemme vasta vientihistoriamme alussa, joten emme voi verrata itseämme Tanskaan, Italiaan, Irlantiin tai Iso-Britanniaan, jotka ovat tätä tehneet jo kymmeniä vuosia, hän lisää.
EU asetti Venäjälle talouspakotteita Krimin miehityksen takia vuonna 2014, ja vastapakotteena Venäjä laittoi tuontikiellon länsimaisille elintarvikkeille. Vienti Venäjälle on edelleen pientä entiseen verrattuna.
– Venäjälle meni elintarvikeviennistämme noin 30 prosenttia. Suurta osaa elintarvikkeistamme ei saa viedä sinne enää ollenkaan, ja viennin kehitys piti aloittaa alusta. Sen kompensointi muilta markkinoilta ei ihan sormia napsauttamalla käy.
Miksi Suomi ei sitten ole panostanut ruokavientiin aikaisemmin?
– Suomi on insinöörikansaa, joka on vienyt maailmalle lähinnä teknologiatuotteita ja metsäteollisuuden jalosteita, Esa Wrang pohtii.
Työ- ja elinkeinoministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön rahoittama Business Finlandin ohjelma Food from Finland perustettiin Venäjän viennin tyrehtymisen aikaan vuonna 2014.
Ohjelma auttaa suomalaisia elintarvikealan yrityksiä pääsemään kansainvälisille elintarvikemarkkinoille. Töitä tehdään lähes 200 suomalaisen elintarvikeyrityksen kanssa.
Ohjelma muun muassa osallistuu yritysten kanssa kansainvälisille messuille ja kouluttaa yrityksiä kansainvälisillä markkinoilla toimimiseen, Esa Wrang kertoo.
– Jos järjestämme vaikka Saksassa kampanjan suomalaisille tuotteille, siihen osallistuu 20–25 yritystä. Näkyvyys ja kustannukset ovat ihan toista luokkaa kuin silloin, jos yritys yrittäisi tehdä Suomi-kampanjaa yksin.
Kotimarkkinakeskeisen elintarvikealan ongelmia ovat olleet ruokaketjun keskittyminen ja viljelijän käteen jäävän tulon pienentyminen.
Esa Wrang uskoo elintarvikeviennin kohentumisen auttavan maatalouden ahdinkoa. Toimiva alkutuotanto on myös ruokaviennin edellytys, hän huomauttaa.
– Mitä enemmän saamme ruokavientiä, sitä laajempi on raaka-aineiden tarve. Suomalainen maanviljelijä ansaitsee yhä kasvavan osuuden lisäarvosta.
Wrang korostaa pitkäjänteisen työn merkitystä elintarvikeviennissä.
– Tuotteet tulisi viedä maailmalle mieluummin valmiina kuin raaka-aineena. Tavoitteena on nostaa tuotteen jalostusarvoa eli jättää työtä yhä enemmän Suomeen. Mutta kaikkien pitää ymmärtää, että tällainen kehitys ottaa oman aikansa.
Wrang uskoo suomalaistenkin syövän maailmalla useammin suomalaista ruokaa kuin tietävätkään.
Ruokaa myydään esimerkiksi ravintoloihin, ja Wrangin mukaan ulkomaiset ammattiostajat arvostavat puhdasta suomalaista ruokaa.
– Kuluttajat ja osa asiantuntijoista kuvittelevat, että suomalaista vientiä ovat vain ne tuotteet, jotka näkyvät kauppojen hyllyillä. Näinhän asia ei ole.
Vuoden alussa Food from Finland -ohjelma kertoi, että elintarvike- ja juomasektorin vienti kasvoi vuoden 2020 tammi–lokakuun aikana seitsemän prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.
Vienti kasvoi ylivoimaisesti eniten Kiinaan, minne viedään etenkin maitojauhetta ja sianlihaa.
Food from Finland -ohjelma on panostanut viime vuosina erityisesti Saksan markkinoille.
Elintarvikkeiden ja juomien viennin arvon uskotaan saavuttavan lähiaikoina kahden miljardin euron tason.
Ohjelman mukaan keskeisimpiä vientituotteita ovat maitojalosteet, alkoholituotteet, sianliha ja viljatuotteet – erityisesti kaura- ja kaurajalosteet – sekä tulevaisuudessa entistä enemmän myös erilaiset terveysvaikutteiset tuotteet.
Wrang näkee viennin tulevaisuuden edelleen hyvin positiivisena.
– Se on kasvanut Venäjän markkinoiden sulkeutumisesta lähtien. Elintarvikevienti on ollut yksi niistä harvoista Suomen vientisektoreista, joka jatkoi kasvuaan myös korona-aikana.
Madventures-ohjelman seikkailijan Riku Rantalan ruokamuistot nousivat mieleen, kun hän seurasi Reijo Karhisen virittämää keskustelua Twitterissä.
Helsingin Sanomien kolumnissaan Rantala kertoo kolunneensa ruokakauppoja kaikilla mantereilla eteläistä lukuun ottamatta, mutta muistaa törmänneensä suomalaiseen elintarvikkeeseen vain kerran.
– Dubain vanhankaupungin basaarin hyllyssä kaupiteltiin ikivanhaa Sirkku-palasokeria auringon kellastuttamissa retropaketeissa, Rantala kirjoittaa.
Esa Wrang sanoo, että ennen Food from Finland -ohjelman perustamista esimerkiksi Saksan vähittäiskaupoista löytyi lähinnä Finn crispin hapankorppuja.
– Tänä päivänä niistä löytyy toista sataa suomalaista merkkituotetta. Yksi viime aikojen menestyksistä ovat Kyrö Distilleryn tuotteet, ginit ja viskyt ovat löytäneet tiensä saksalaisten kuluttajien ostoskärryihin. Suomessa tehdään maailman huippuluokan tuotteita.
Wrang myöntää, että välillä tuntuu kurjalta, kun elintarvikeviennistäkin nostetaan esiin ne negatiivisimmat tunnusluvut.
– Me suomalaiset olemme aika taitavia itseruoskinnassa. Kyllä meidän pitää osata nähdä myös se arvokas työ, mitä tehdään.