Suomi syyllistyi kansanmurhaan jatkosodassa, päätti Karjalan korkein oikeus Venäjällä

Venäjän Karjalan tasavallan korkein oikeus on päättänyt, että Suomi syyllistyi neuvostoliittolaisten kansanmurhaan Karjalassa jatkosodan aikana vuosina 1941–1944.

Venäjän valtiollisen uutistoimiston Tassin mukaan tuomioistuin päätti tunnustaa Suomen joukkojen toiminnan Itä-Karjalan alueella sotarikoksiksi ja kansanmurhaksi. Oikeusjutussa Suomi rinnastettiin natsi-Saksaan.

Asiasta uutisoi Suomessa ensin Uutissuomalainen. Helsingin Sanomat kertoi heinäkuussa, että venäläissyyttäjät pyysivät kesäkuun lopulla tuomioistuinta tunnustamaan suomalaisten tekemän kansanmurhan.

– Keskitysleirejä ja työleirejä. Tuhansien kuoleminen kylmyyteen, nälkään, kidutukseen, kovaan työhön ja elämään epäinhimillisissä olosuhteissa. Suomalaismiehittäjien ja natsimiehittäjien tekemät rikokset suuren isänmaallisen sodan aikana on tunnustettu Neuvostoliiton kansojen kansanmurhaksi, Venäjän tutkintakomitean lausunnossa sanotaan Uutissuomalaisen mukaan.

Karjalan oikeusjuttua on pidetty näytösluontoisena osana Venäjän presidentti Vladimir Putinin hallinnon laajempaa hanketta, jossa historiankirjoista kaivellaan lyömäaseita naapurimaita varten. Toisen maailmansodan aikaista ja vieläkin vanhempaa historiaa on käytetty myös Ukrainan hyökkäyssodan perusteluna.

Oikeusjutusta aiemmin uutisoineen Moscow Timesin mukaan on epäselvää, millaisia korvauksia Venäjä haluaisi Suomelta vaatia päätöksen seurauksena.

Lehden mukaan samankaltaisessa kansanmurhajutussa natsi-Saksan joukkojen katsottiin aiheuttaneen 6,4 biljoonan ruplan eli noin 69 miljardin euron vahingot Moskovan alueella.