Suomi kampeaa hiilinielu-laskentaan helpotuksia

Suomi yrittää hakea viime hetken helpotuksia metsien hiilinielulaskelmiin EU:n ympäristöministerien kokouksessa Luxemburgissa.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan Suomi ei ole vielä tyytyväinen pöydällä olevaan malliin, vaan Suomelle haetaan esitettyä isompaa liikkumavaraa.

EU-maiden odotetaan sopivan perjantaina pelisäännöistä, joilla metsien hiilinielut otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa. Tavoitteena on varmistaa, että maankäyttö ei aiheuta päästöjä, vaan maat ja metsät säilyvät hiilinieluina.

Jo nyt näyttää selvältä, että metsien tulevaa käyttöä tullaan vertaamaan vuosiin 2000–2009. Vertailu on Suomen hallituksen mielestä ongelmallinen, koska metsien hakkuita aiotaan lisätä lähivuosina tuntuvasti.

Viron johdolla laskentaan ollaan jättämässä liikkumavaraa, jotta maat saataisiin paremmin samalle viivalle.

Kompensaatio olisi 360 miljoonaa hiilidioksiditonnia kymmenen vuoden ajalle. Liikkumavara vastaa kymmentä prosenttia EU:n keskimääräisestä vuosittaisesta hiilinielusta vuosina 2000–2009.

– Sillä ajatuksella kokoukseen lähden, että siellä vielä muutosta haetaan, Tiilikainen kertoi puhelimitse matkalla lentokentälle.

Suomi hakkasi metsän kasvusta noin 65 prosenttia vuosina 2000–2009. Hakkuiden arvioidaan kasvavan 70–75 prosenttiin kasvusta.

Vanhempi EU-virkamies arvioi torstaina, että pöydällä olevassa Viron kompromissiesityksessä on herkkä tasapaino.

Tasapainoa ei haluta horjuttaa, jotta EU-maat saisivat päätöksen perjantaina aikaan. Suomelle pitäisi hänen mukaansa siksi hakea hyvin maakohtaista ratkaisua, mutta kaikki toiveet tuskin toteutuvat.

Kompensaatioista ei haluta liian anteliaita, jotta maailmalle ei välitetä kuvaa vastuuttomasta ilmastopolitiikasta. Maankäytön taselaskenta on osa Pariisin ilmastosopimusta, eikä EU halua viestittää, että metsää saisi hakata miten paljon tahansa ilman seurauksia.

Hiilinielujen ja kasvihuonekaasupäästöjen pitäisi olla tasapainossa vuosisadan loppupuolella.