Suomen Sisu sai jäseniään politiikan huipulle ja maahanmuuton poliittiseen keskusteluun – puheenjohtaja: "Nyt Sisu etsii itseään"
Suomen Sisun jäsenten hakeutuminen politiikan pariin on ollut yksi järjestön vuosien varrella asettamista strategisista tavoitteista. Tässä järjestö on myös onnistunut, sanoo puheenjohtaja Kristian Viding. Suomen Sisun vastuutehtävissä on vaikuttanut esimerkiksi ihmisiä, jotka ovat nykyään hallituspuolue perussuomalaisten kansanedustajia.
Vidingin mukaan toinen tavoite on ollut maahanmuuttoon liittyvien teemojen saaminen osaksi poliittista keskustelua.
– Jos ajattelee 1990-lukua, niin eihän maahanmuutto ollut mikään poliittinen teema. Järjestön piirissä koettiin, että sen pitäisi olla, ja sitä ajatusta olemme pyrkineet edistämään.
Viding myöntää, ettei järjestön toiminta ole enää yhtä aktiivista kuin se parhaimmillaan oli.
– Ehkä tässä on sellainen lopulta positiivinen ongelma, että nämä ihmiset kokevat, että he pystyvät nyt edistämään valtakunnanpolitiikassa niitä tavoitteita, mitä he ovat Sisussa pyrkineet edistämään, Viding sanoo.
– Sanotaan myöskin näin, että järjestöllä on ollut aikanaan tiettyjä strategisia tavoitteita, joita on pitkälti myös saavutettu ja se näyttäytyy tällä hetkellä siten, että järjestö ehkä vähän etsii itseään.
Kun Jussi Halla-aho nousi perussuomalaisten puheenjohtajaksi ja puolue hajosi vuonna 2017, saivat Suomen Sisussa toimivat tahot perussuomalaisissa enemmän vaikutusvaltaa. Tämän jälkeen Suomen Sisusta järjestönä on muotoutunut enemmän verkostoitumiskanava ja muu toiminta on ollut vähäistä, sanoo Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tommi Kotonen.
– Olennaisin muutos Sisun kannalta oli siinä vaiheessa varmaan se, että kun (perussuomalaisten) puoluejohdossa oli useita sisulaisia ja puheenjohtajallakin sisutausta, saattoi kysyä, oliko Sisulla enää mitään merkitystä? Oliko se saavuttanut tavoitteensa?
Viding uskoo Suomen Sisun onnistuneen kohtuullisesti pysymään puoluepoliittisesti sitoutumattomana, vaikka jäseninä on ”aika paljon” perussuomalaisia. Viding kertoo liittyneensä perussuomalaisiin alkuvuodesta.
STT:n heinäkuussa Patentti- ja rekisterihallitukselta (PRH) saamien asiakirjojen mukaan Suomen Sisun ja sen paikallisyhdistysten vastuuhenkilöinä on toiminut perussuomalaisten kansanedustajia ja useita puolueeseen kuuluvia.
STT otti yhteyttä niihin perussuomalaisiin kansanedustajiin, joilla PRH:n mukaan oli vastuutehtäviä Suomen Sisussa.
Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas kertoo irtisanoutuneensa aiemmin tänä vuonna Keski-Pohjanmaan piirin päällikön tehtävästä.
Kansanedustaja Jenna Simulalla on PRH:n tietojen mukaan useita vastuutehtäviä eri paikallisyhdistyksissä, mutta hän kertoo, ettei ole toiminut niissä vuoden 2019 jälkeen.
Kansanedustaja Juha Mäenpäälle on nimetty eri paikallisyhdistyksiin kaksi vastuutehtävää, joista toinen on Etelä-Pohjanmaan piirin päällikkyys. Hän kertoo toimivansa tehtävissä edelleen.
Kotosen mukaan Sisulle on hankalaa antaa tiettyä määritelmää, koska sen jäseniin kuuluu hyvin erilaisia toimijoita.
– Osan voi selkeästi luokitella kuuluvan äärioikeistoon, mutta siellä on ollut liberaalimpiakin toimijoita. Oikeistoradikaali järjestö saattaisi kuvata heitä.
Kotosen mukaan äärioikeisto ja oikeistoradikaalit eroavat toisissaan suhtautumisessa demokratiaan ja väkivaltaan.
Oikeistoradikaalit hyväksyvät sinällään edustuksellisen demokratian keinona vaikuttaa yhteiskuntaan ja toimivat poliittisen järjestelmän kautta. He eivät halua kaataa järjestelmää, toisin kuin äärioikeisto. Äärioikeisto myös hyväksyy väkivallan käytön politiikan välineenä ainakin jossain määrin.