Suomen selviytymispaketin tulee pitää korona kurissa ja peruspalvelut vahvoina, keskustapoliitikot linjaavat
Ihmisten tasa-arvoisten peruspalvelujen pelastaminen on hallituksen budjettiriihen tärkein lopputulema työpaikkoja turvaavien ratkaisujen lisäksi, keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen näkee.
– Ihmisille pitää saada töitä ja nostaa Suomi taloudellisesti takaisin jaloilleen. Suomen tulevaisuuden kannalta vähintään yhtä tärkeää on pitää jokainen suomalainen ja koko maa mukana, hän sanoo tiedotteessa.
Vakava terveys- ja talouskriisi ei saa johtaa suomalaisten tai maan eri osien eriarvoistumiseen, Honkonen toteaa.
– Siksi kuntien tilannetta helpotetaan nyt poikkeuksellisen isossa mitassa. Kuntien tukemisella mahdollistetaan niin lähikoulujen olemassaolo, hoitojonojen lyhentäminen ja esimerkiksi kotipalvelujen tarjoaminen apua tarvitseville perheille nykyistä paremmin kautta maan.
Budjettiriihen päätökset huomioiden kuntia tuetaan tänä ja ensi vuonna yhteensä noin 2,7 miljardilla eurolla. Tämä on tietoinen linja- ja arvovalinta, Honkonen sanoo.
– Keskusta on ollut ja on kuntien luottopuolue. Myönteistä on, että myös muissa hallituspuolueissa ymmärrettiin ihmisten tasa-arvoisten peruspalvelujen turvaamisen tärkeys etenkin tässä tilanteessa.
Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli sanoo myös hallituksen tulevan kuntia vastaan nyt, kun sitä eniten tarvitaan.
– Lapset, nuoret, ikäihmiset tai ylipäätään julkisia palveluja tarvitsevat ihmiset eivät saa joutua koronakriisin maksumiehiksi.
– Vuoden mittaan kertynyttä hoitovelkaa on päästävä purkamaan. Tähän kunnat tarvitsevat voimavaroja, joita nyt aivan oikein niille esitetään, Kalli linjaa kannanotossa.
Kuntatalouden vahvistaminen on poliittinen arvovalinta, kansanedustaja Hilkka Kemppi toteaa.
Yhdessä tai kahdessa hallituskaudessa ei korjata kymmenien vuosien aikana kertynyttä kuntatalouden vajetta, mutta suunta on selvästi parempaan, Kemppi sanoo tiedotteessa.
– Tämä hallitus ymmärtää arjen haasteet kunnanvaltuustoissa ja on valmis paikkaamaan ahdinkoa historiallisella paketilla.
Eeva Kalli sanoo hallituksen rakentaneen budjettiriihessä uskottavan paketin, joka tarjoaa ihmisille ja yrityksille keinoja selviytyä poikkeuksellisen vaativassa, epävarmuuksien värittämässä ajassa.
Kallin mukaan on perusteltua, että hallitus varaa lähes puolitoista miljardia euroa koronaviruksen testaukseen. Yhteiskunta on pidettävä niin auki kuin terveysturvallisuus sallii, ja se edellyttää aktiivista testausta, hän sanoo.
– Vaihtoehtoiskustannus olisi kuitenkin vielä huomattavasti suurempi, hän summaa.
Kalli sanoo antavansa vahvan tuen hallituksen esittämälle työllisyyspaketille sekä yritysten toimintaympäristöön ennustettavuutta ja kilpailukykyä tuoville esityksille.
Uusia toimia ovat teollisuuden energiaveropalautusten osittainen jatko neljällä vuodella sekä päästökauppakompensaation jatkamiseksi laadittava uusi teollisuuden sähköistymistuki.
– Kokonaisuutena tätä voikin luonnehtia ”Suomen selviytymispaketiksi”, joka pitää koronan kurissa ja peruspalvelut vahvoina ja luo samalla valoisampaa tulevaisuutta tukemalla työtä ja kilpailukykyä, Kalli paketoi.
Petri Honkonen kritisoi opposition tarjoamia vaihtoehtoja hallituksen budjettiesityksille.
– Kun puheenjohtaja Petteri Orpon puheita kuuntelee, voi tehdä johtopäätöksen, että kokoomus olisi pistänyt nämäkin rahat pääosin suurituloisille meneviin veronalennuksiin.
– Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on puolestaan useasti vaatinut kuntien valtionosuuksien tasauksen lopettamista. Halla-ahon linja veisi peruspalvelut etenkin selkosten ihmisiltä, Honkonen näkee.
Keskustan varapuheenjohtajan, puolueen talouspoliittisen työryhmän puheenjohtajan Markus Lohen mielestä kokoomus heittelee kiviä lasikaapissa alijäämä- ja velkapelottelullaan.
– Totta kai minua ja keskustaa sekä varmasti monia suomalaisia velkaantuminen huolestuttaa todella.
Lohi sanoo valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) rakentavan tiekarttaa kestävään talouteen ja velan vakauttamiseen.
Arvostelijat jättävät Lohen mukaan kertomatta, miksi valtion ensi vuoden budjetti on alijäämäinen ja miksi velkaa on ylipäätään jouduttu ottamaan.
– Velkaa on otettu ja tullaan ottamaan nyt pakon edessä, jotta Suomi saadaan mahdollisimman vähin inhimillisin ja taloudellisin vahingoin tämän poikkeuksellisen tilanteen yli.
Lohi huomauttaa, että yritysten konkurssiaallon ja työttömyyden pysyvän pahenemisen estämiseksi velkaa on otettu myös niissä maissa, joissa oikeisto on vallassa.
– Velkaa otetaan myös yhdessä sovittujen hävittäjähankintojen rahoittamiseen. Tämäkin on välttämätöntä ulkoisen turvallisuuden takaamiseksi.
Kansanedustaja Joonas Könttä katsoo budjettiriihen työllisyyspäätöksien olevan oikeansuuntaisia.
Hän kiittelee viennin ja yrittäjyyden toimintaedellytysten parantamista.
Yrittäjien ja yritysten verotus ei kiristy, minkä lisäksi päätettiin useista toimista, jotka lisäävät uuden työn syntymistä, Könttä sanoo.
– Noin 30 000 päätösperustaista työpaikkaa on tärkeä osoitus hallituksen päätöksentekokyvystä. Keskustalle nämä olivat budjettineuvotteluiden reunaehtoja, Könttä muistuttaa.
Hän pettyi kuitenkin siihen, että paikallisesta sopimisesta ei saatu aikaan päätöstä vielä budjettiriihessä.
– Valitettavasti ay-liikkeen valta sanoa ”ei” uudistuksille on tiukassa vasemmistopuolueissa. Paikallisesta sopimisesta sopimista on lykätty vuosikausia. Loputtomiin tätä päätöstä ei voi lykätä, Könttä toteaa.
Järjestöt saivat työrauhan ensi vuodelle, kansanedustaja Pasi Kivisaari kiittelee budjettiriihessä päätettyjä kompensaatioita järjestöille, joiden rahoitus on ollut riippuvainen Veikkauksen tuloksesta.
Kolmannen sektorin toimintaedellytykset varmistetaan kompensoimalla yli 300 miljoonan euron tuottojen lasku Veikkauksen edunsaajille täysimääräisesti.
– Suomen lukuisat järjestöt tekevät korvaamatonta työtä tieteen, taiteen, liikunnan, nuorisotyön tai sosiaali- ja terveyspalvelujen saralla. Järjestöjen tekemä työ tavoittaa lähes jokaisen suomalaisen, Kivisaari toteaa.
Kansanedustaja Jouni Ovaska huomauttaa, että valtiovarainministeriön budjettiesityksessä järjestöjen avustuksista ehdotettiin alun perin leikattavaksi kaikkiaan 127 miljoonaa euroa.
– Järjestötoimijat olivat aktiivisesti yhteydessä heti VM:n budjettiesityksen julkistamisen jälkeen. Määrätietoisella yhteistyöllä tilanne saatiin korjattua, Ovaska painottaa.
Hän kuitenkin muistuttaa, ettei järjestöjen tulevaisuus ole toistaiseksi millään tavalla kestävällä pohjalla.
– Tämä ratkaisu pelastaa järjestöjen tulevaisuuden toistaiseksi, mutta pidemmällä aikavälillä rahoitukselle on luotava kestävä ratkaisu, joka ei ole sidoksissa Veikkauksen tuottoihin tai nyt tehdyn kaltaisiin pikapaikkauksiin.
Kansanedustaja Tuomas Kettunen iloitsee etenkin Kainuun yöjunasta.
Hallituspuolueet sopivat budjettiriihessä, että työ- ja elinkeinoministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö aloittavat neuvottelut yöjunayhteyden palauttamisesta VR:n kanssa. Tavoitteena on tuoda esitys yöjunayhteydestä täydentävään talousarvioesitykseen lähiviikkojen aikana.
– Yöjunayhteys on erittäin tärkeä Kainuun alueen ihmisille, yrityksille ja matkailulle. Hallituksen pitää tehdä nyt kaikkensa, että riihilinjaus toteutuu, Kettunen painottaa tiedotteessa.
Koronan vuoksi epävarmoissa oloissa on tärkeää, että hallituksella on kyky yhdessä etsiä ja löytää ratkaisuja tähän haastavaan aikaan ja luoda valoisia näkymiä tulevaan, kansanedustaja Hanna Kosonen korostaa.
– Nyt ensimmäinen tavoitteemme on koronakriisin voittaminen, ja siksi tarvitsemme korkealle tasolle nostetun testaus- ja jäljitystoiminnan jatkamista sekä elvyttävää finanssipolitiikkaa.
– Pidemmällä aikajänteellä tulevaisuudessa velkaantumista on tietenkin onnistuttava hillitsemään, Kosonen tiedottaa.