Olli Rehn puolustaa voimakasta koronaelvytystä, mutta ymmärtää presidentti Niinistön huolta – “Olemme tottuneet siihen, että otsasi hiessä pitää sinun leipäsi ansaitseman“
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoo ymmärtävänsä moraalisen huolen siitä, että koronakriisiä hoidetaan voimakkaalla elvytyksellä ja velanotolla.
Presidentti Sauli Niinistö on ilmaissut huolensa siitä, että Euroopan keskuspankki (EKP) ”luo rahaa tyhjästä”. Presidentti katsoo, että EU:ssa taloudenpidon keskeiset periaatteet ovat vuosi vuodelta liuentuneet. Niinistö ei ole ottanut suoraan kantaa EU:n elpymispakettiin, mutta hän on todennut, että ”yksikään alkuperäinen eurosäännös ei tunnu enää olevan voimassa”.
Rehniltä kysyttiin kommenttia Niinistön näkemyksiin etätapaamisessa Politiikan toimittajien yhdistyksen kanssa.
– Ymmärrän hyvin asian moraalisen puolen siinä mielessä, että olemme tottuneet siihen, että otsasi hiessä pitää sinun leipäsi ansaitseman, ja velkaa kannattaa kotitalouden ja yksittäisen kansalaisen ottaa vain sen mukaan, että kykenee varmasti siitä selviytymään, Rehn sanoo.
Rehn kuitenkin muistuttaa, että kansantaloustieteen ja monien finanssikriisienkin kantava opetus on se, että kriisitilanteessa keskuspankkien ja valtioiden on perusteltua elvyttää hyvin voimakkaasti suhdanteiden tasaamiseksi tai markkinapaniikin poistamiseksi, jotta vältetään isommat vauriot talouden kasvun ja työllisyyden näkökulmasta.
– Tässä on tietysti aikajänne hyvin tärkeä, eli nyt kun elvytetään voimakkaasti sekä jäsenvaltioiden hallitusten toimin että Euroopan keskuspankin rahapolitiikan välineillä, se ei voi jatkua loputtomasti, Rehn toteaa.
Hän sanoo, että kansantaloudet ovat todennäköisesti vankemmalla pohjalla tämän vuoden toisen puoliskon aikana, ja siitä kasvu vahvistuu niin, että ensi vuosi on varsin vahvan kasvun aikaa. Silloin myös elvytystä supistetaan.
– Aikomus ei ole toimia niin, että tässä ajaudutaan seinään äkkitörmäyksellä ja pudotaan rajusti alas, vaan asteittain keriä pois ensin finanssipolitiikan ja sen jälkeen rahapolitiikan elvyttävä mitoitus.
Suomessakin terveyden ja talouden tukeminen julkista velkaa kasvattamalla on ollut koronakriisin aikana perusteltua, Rehn sanoo.
– Finanssipolitiikka on keveää vielä tänä vuonna sekä Suomessa että laajasti Euroopassa. Jos kuitenkin kasvu ja työllisyys vahvistuvat Suomessa ennusteiden mukaisesti, vuoden 2022 budjetista lähtien on perusteltua palata valtiontalouden menokehyksiin nimenomaan julkisen talouden kestävyyden ylläpitämiseksi.
Rehn sanoo, että Yhdysvalloissa hyväksytyn massiivisen talouden tukipaketin eli Bidenin paketin – joka on melkein parin tuhannen miljardin dollarin suuruinen – vaikutukset läikkyvät tuntuvasti ja myönteisesti myös Euroopan puolelle ja Suomeen.
– On arvioitu, että se osaltaan kasvattaa euroalueen bruttokansantuotetta lyhyellä aikavälillä noin puolen prosentin verran, ja vaikutuksia koetaan suurelta osin jo tänä vuonna.
– Yhdysvaltain talouden elpyminen heijastuu vahvasti vientivetoiseen ja Yhdysvaltoihin vientiä harjoittavaan Suomeen, Rehn sanoo.
EU:n oman elpymisrahaston vaikutukset sen sijaan painottuvat pääosin vuosiin 2022–2023.
– Sen voi olettaa parantavan kestävän kasvun edellytyksiä koronakriisin jälkeisinä vuosina kun finanssipoliittista elvytystä muuten aletaan kerimään takaisin.
Kotimaan talouspolitiikassa on nyt kyettävä elämään kahta aikaa rinnakkain, Rehn sanoo. Korona täytyy saada kuriin ja talous nousuun.
– Katse on suunnattava paitsi tämänhetkisiin ongelmiin, myös tulevaan, eli talouden uudistumiskykyyn, työllisyyteen ja työn tuottavuuteen sekä julkisen talouden kestävyyden varmistamiseen. Sen takia on tärkeää käyttää elvyttävän raha- ja finanssipolitiikan luoma liikkumatila talouden uudistamiseen myös Suomessa.
– Ei pidä unohtaa sitäkään, että juuri nyt parasta talous- ja työllisyyslääkettä on viruksen leviämisen estäminen, eli lakien, suositusten ja terveen järjen noudattaminen aina etäisyyden pitämisestä maskien käyttöön. Tässä asiassa meistä jokainen kantaa vastuuta, pääjohtaja Rehn muistuttaa.