Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kiirehtii Euroopan uutta elpymisrahastoa – pitää onnistumisen edellytyksinä kokoa ja nopeutta
Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikan perustelut kestävät päivänvalon, toteaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
EKP:n uskottavuus on noussut julkiseen keskusteluun tällä viikolla, kun Saksan perustuslakituomioistuin asetti EKP:n aiemman osto-ohjelman kyseenalaiseen valoon vaatimalla keskuspankilta tarkempia selvityksiä siitä, miten sen rahapolitiikka pysyy suhteellisuuden rajoissa.
Pääjohtaja Rehn istuu EKP:n neuvostossa, joka päättää keskuspankin rahapolitiikasta. Hän korostaa EKP:n itsenäistä asemaa ja muistuttaa osto-ohjelmien kuuluvan keskuspankin rahapolitiikan työkalupakkiin.
Saksalaispäätöksellä ei hänen mukaansa ole välittömiä vaikutuksia EKP:n toimintaan.
Perustuslakituomioistuimen päätös on kuitenkin poikkeuksellinen, koska se haastoi Euroopan unionin tuomioistuimen aiemman linjauksen.
EU-tuomioistuimen ennakkopäätös piti EKP:n vuonna 2015 alkanutta osto-ohjelmaa oikeudellisesti hyväksyttävänä keskuspankin tavoitteiden saavuttamisen kannalta.
Rehn pohtii, että saksalaispäätös nostaakin esiin laajemman kysymyksen eurooppalaisen järjestelmän toimivuudesta.
– Kansalaisena totean vain, että tässä mennään perimmäisten kysymysten äärelle Euroopan oikeusjärjestyksen ja sopimusjärjestelmän kannalta, Rehn sanoo STT:lle.
Hän muistuttaa, että koko EU-yhteistyö nojaa siihen, että EU-tuomioistuin tulkitsee eurooppalaisten instituutioiden toimintaa ja lainmukaisuutta.
– Tästä periaatteesta tinkimisellä olisi hyvin kauaskantoisia ja Euroopalle kielteisiä seurauksia.
EKP:n toimilla on suuri vaikutus siihen, miten Eurooppa selviää koronaviruspandemian aiheuttamasta talouskriisistä.
Keskuspankki on tähän mennessä ilmoittanut ostavansa valtioiden ja yritysten lainapapereita yli 1000 miljardin euron edestä.
Mikä merkitys EKP:n rahapolitiikalla on tavallisen suomalaisen elämän kannalta?
Rehn vastaa, että keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka, kuten osto-ohjelmat, pitää yllä suotuisia rahoitusolosuhteita ja alhaisia korkoja vaikeiden aikojen keskellä.
Näin keskuspankki mahdollistaa osaltaan sen, että esimerkiksi asunto- ja yrityslainojen korot pysyvät matalina sekä sen, että suomalaisilla pankeilla riittää luotonantokapasiteettia.
Rehn kuvailee EKP:n toimineen ”voimalla ja nopeasti” kriisinratkaisussa. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, vaan lisäksi tarvitaan muita yhteisiä eurooppalaisia toimenpiteitä.
EU-komissio ja EU-jäsenmaat ovat tehneet tahoillaan useita toimia, joilla koronaviruskriisin talousvaikutuksia on pyritty tasaamaan.
Seuraava suuri askel on kookkaan elpymisrahaston luominen. Rahastoa on sommiteltu EU:n budjetin eli monivuotisen rahoituskehyksen yhteyteen.
Rehn sanoo, että rahaston pitää olla kooltaan niin mittava, että se todella tukee Euroopan taloutta ja vaikuttaa myönteisesti myös odotuksiin.
– Toinen menestymisen edellytys on, että elpymisrahasto ei saisi myöhästyä. Ei päätöksenteko eikä toimeenpano, Rehn hoputtaa.
Rahaston koosta, rahoituksesta tai toiminnasta ei ole vielä sovittu. Komissiolta odotetaan päivitettyä esitystä rahoituskehyksestä ja elpymisrahastosta lähiaikoina.
