Kannattaako Suomen osallistua Naton ydinaseharjoitukseen? – Näin tutkija kommentoi
Ilmailualan Key.Aero -verkkosivusto julkisti elokuun puolivälissä uutisen, jonka mukaan Suomen Hornet-hävittäjät olisivat mukana Naton vuosittaisessa Steadfast Noon -ydinaseharjoituksessa.
Uutisessa tukeuduttiin nimettömään Nato-lähteeseen ja lueteltiin myös muu harjoitukseen osallistuva Nato-maiden ilmakalusto.
Key.Aeron uutisesta kertoi Suomessa ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
Virallista vahvistusta harjoituksen osallistujista on todennäköisesti turha odottaa.
Puolustusministeriö ei kommentoi harjoitusta tai Suomen mahdollista osallistumista siihen, koska ”puolustushallinto noudattaa Natossa yhdessä sovittuja linjauksia ydinpelotetta koskevassa viestinnässä, harjoitustoiminta mukaan lukien”.
Naton sivustolta tiedotteita ydinaseharjoituksesta löytyy vasta vuodesta 2021 alkaen. Vuosina 2022 ja -23 Nato kertoi harjoituksen alkamisesta muutama päivä etukäteen ja paljasti harjoituksen ajankohdan lisäksi osallistuvien maiden ja koneiden lukumäärän.
Lisäksi kerrottiin, minkä maiden ilmatilassa harjoitus toteutetaan.
Hieman lisätietoa tihkui harjoitusten aikana, kun Nato julkaisi sivustollaan kuvia harjoituksessa lentävistä koneista. Niissä nähtiin ainakin Yhdysvaltain, Britannian, Hollannin ja Turkin ilmavoimien kalustoa.
Pitipä tieto Suomen osallistumisesta paikkansa tai ei, sille ei ole Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Matti Pesun mukaan vaikeaa löytää perusteita. Hän muistuttaa Suomen olevan strategisesti herkkä etulinjan maa, joka voi olla pahimmissa skenaarioissa myös ydinaseiden kauttakulkualuetta.
– Etulinjan maana meillä on intressi nähdä, miten tämä (ydinase)puoli Natossa toimii, Pesu sanoo STT:lle.
Kovin yllättävänäkään osallistumista ei hänen mukaansa voisi pitää. Suomi ei asettanut Nato-jäsenyydelleen mitään rajoitteita, ja esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö totesi keväällä 2023, että Suomen tulee osallistua Natossa ydinsuunnitteluryhmä NPG:n työn lisäksi myös ydinaseharjoituksiin.
– Voi toki myös olla, että Suomea kohtaan on ollut Natossa jotain odotuksia, joihin halutaan vastata, Pesu pohtii.
Käytännössä Steadfast Noonissa on kyse Yhdysvaltain Eurooppaan sijoittamien B-61-ydinpommien käytön harjoittelusta, tosin oikeita ydinaseita ei harjoituksissa Naton mukaan koskaan liikutella.
Suomen Horneteja eli F/A-18-hävittäjiä ei ole sertifioitu kuljettamaan ydinpommeja, joten suomalaisten mahdollinen osallistuminen rajoittuisi tavanomaisiin ilmavoimien tukitoimiin tai harjoitusvastustajana toimimiseen.
Natossa on toivottu ydinaseharjoitukseen laajempaa osallistujajoukkoa nykyisten noin 13–14 valtion lisäksi, mikä on siis vain niukasti puolet jäsenmaista.
Pesun mukaan osalla Nato-maista ei ole omia ilmavoimia ollenkaan, mikä selittää jättäytymistä pois harjoituksista. Mikään ylitsepääsemätön este tämä ei ole, vaan harjoitukseen voi osallistua myös muulla tavoin.
– Esimerkiksi Kroatia antoi viime vuonna ilmatilansa harjoituksen käyttöön, Pesu muistuttaa.
Ei siis voi sanoa, etteikö esimerkiksi tämän syksyn harjoituksessa olisi mukana myös joitakin maita, jotka eivät Key.Aeron-uutisen lentokalustolistauksessa näy.
Pesun mukaan joillain jäsenmailla, kuten ilmeisesti Norjalla, ydinaseharjoitukseen osallistumiseen voi liittyä myös sisäpoliittisia ”herkkyyksiä”. Norjan ohella myöskään Ruotsin hävittäjiä ei mainittu Key.Aeron-uutisessa tämän syksyn harjoituksesta.
Pesu uskoo, että Ruotsin osalta kyse voi pikemminkin olla vasta keväällä alkaneen Nato-jäsenyyden tuoreudesta.
– Voi olla, että tämä harjoitus vain tuli liian nopeasti. Eihän Suomenkaan osallistumisesta ollut viime vuoden syksynä mitään viitteitä, Pesu sanoo.