Tutkimus: Suomen koronauutisoinnissa painottui vallanpitäjien ääni, mutta yleisö oli siihen pääosin tyytyväinen
Suomalaisessa koronapandemiauutisoinnissa painottuivat poliittisten vallanpitäjien ja viranomaisten äänet, mutta yleisö oli silti median rooliin pääosin tyytyväinen. Tähän viittaavat uuden kyselytutkimuksen tulokset.
– Yleisön käsitykset viittaavat siihen, että Suomessa uutismedia keskittyi tiettyihin avaintoimijoihin eikä tarjonnut mielipiteiden monimuotoisuutta, kertoo viestinnän johtamisen professori Chiara Valentini Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Kansainvälisen Covid-19 Voices in Finnish News Media in the Global Context -tutkimushankkeen kyselyosuus toteutettiin syksyllä 2020 ja keväällä 2022 Suomessa, Ruotsissa, Italiassa, Etelä-Koreassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa.
Vastaajia oli molemmilla kyselykerroilla noin 3 000. Suomesta heitä oli kummallakin kerralla noin 500.
Suomessa uutismediaan luotettiin kuudesta vertaillusta maasta eniten ja sen katsottiin käyttäneen monenlaisia lähteitä. Silti lähteet painottuivat vastaajien mielestä hallintoa ja eliittiä edustaviin tai niiden tukemiin toimijoihin.
Suomalaisvastaajien mielestä etenkin työttömiä oli heikommin esillä mediassa ja heidät esitettiin negatiivisempaan sävyyn kuin muiden maiden vastaajien mielestä.
Pienyrittäjien, kuljetustyöntekijöiden sekä nuorten tai opiskelijoiden äänien koettiin niin ikään kuuluvan heikommin kuin muissa maissa.
Sama koski koronarajoitusten ja rokotusten vastustajia sekä vaihtoehtolääketieteen harjoittajia.
Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtaja Eero Hyvönen huomauttaa, että runsas medianäkyvyys ei aina tarkoita myötäilyä. Valtaeliiteistä voidaan uutisoida – ja onkin uutisoitu – myös kriittisesti.
Koronakriitikkojen näkökulmien uutisointiin liittyy Hyvösen mukaan tasapuolisuusharhan vaara, jos vahvistamattomia väitteitä esitetään samanarvoisina kuin faktatietoa.
Hänen mielestään medialla on silti myös opittavaa tutkimustuloksista.
– Tavallisten ihmisten pelkoja ja huolia kuitattiin vähän kysymys-vastaustyyppisesti, vähän niin kuin ihmisten puolesta. Ihmiset eivät hirveästi päässeet itse esittämään niitä, Hyvönen muistelee pandemia-ajan uutisointia.
– Siinä kohtaa yhdyn tutkimuksen tuloksiin.
Kriisin keskellä viranomaiset ja lääketieteen asiantuntijat ovat usein medialle luontevimpia lähteitä. Professori Valentini ei ota suoraan kantaa siihen, oliko pandemiajournalismin yksiäänisyys ongelma.
– Se riippuu muista olosuhteista, joissa uutismedia toimii, sekä demokratian tasosta, hän pohtii.
Koronakritiikin kohdalla Valentini tunnistaa tasapuolisuusharhan riskin. Hän sanoo kuitenkin, että esimerkiksi rokotteiden vastustajat levittävät joka tapauksessa väitteitään sosiaalisessa mediassa. Siellä niitä ei välttämättä haasteta.
Toimittajien haasteena on hänen mukaansa löytää tasapaino ja tunnistaa ne tilanteet, joissa on syytä antaa tilaa erilaisille äänille.
– Se ei ole helppo tehtävä.