Suomalaisten velkataakkaa suitsitaan lähivuosina ja kaikki keinot ovat pöydällä – Hallitukselta odotetaan vastauksia keskiviikkona eduskunnassa

Suomalaisten velkaantumiseen puututaan lähivuosina historiallisen korkeaksi nousseen velkataakan takia, mutta miten, on vielä epäselvää.

Enimmäisvelkaan, asuntolainan takaisinmaksuaikaan ja taloyhtiölainoihin voi tulla rajoituksia, eikä mitään keinoa ole rajattu pois, hallituslähteistä kerrotaan.

Hallitukselta odotetaan vastauksia keskiviikkona eduskunnassa, jossa varsinkin perussuomalaiset ovat penänneet aiheesta keskustelua.

Lainvalmistelu on valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) pöydällä.

Kotitalouksien velkaantumisesta kertovissa tilastoissa on ollut jo hyvän aikaa varoitusmerkkejä.

Valtiovarainministeriön ylijohtajan Leena Mörttisen mukaan huolestuttavinta on velkaantumisen trendi: lainataakka on jatkanut paisumistaan jopa finanssikriisin vuosina.

Kotitalouksilla on lainaa melkein 130 prosenttia suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.

Taustalla on poikkeuksellisen alhainen korkotaso, mutta myös aiempaa yleisemmät taloyhtiölainat ja kulutusluotot.

– Tähän päälle kun laskee vielä sen, että asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat pidentyneet, voi sanoa, että velkaantuminen on syventynyt ja kasvava ongelma Suomessa, Mörttinen sanoo.

Ongelmaan paneutunut valtiovarainministeriön työryhmä esitti lokakuussa kolme keskeistä keinoa, joilla suomalaisten velkaantuminen pidettäisiin aisoissa.

Näitä olivat kotitalouden kaikille luotoille asetettava katto, asuntolainan takaisinmaksuajan rajaaminen 25 vuoteen ja taloyhtiölainojen maltillistaminen.

Työryhmän mukaan kotitalouden kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa vuotuisten bruttotulojen verran.

Asuntolainalle on jo nyt katto, mutta vastaisuudessa pankin tiskillä laskettaisiin yhteen kotitalouden kaikki velat eli myös aiemmat velat ja osuus taloyhtiölainoista.

Tällä hetkellä asuntolainaa saa enintään 85 prosenttia vakuuksien markkina-arvosta, kun ensiasunnoissa katto on 95 prosenttia.

Työryhmää vetäneen Mörttisen mukaan velkaantuminen on laaja ilmiö, johon pitää vastata laajalla keinovalikoimalla.

Hän toivoo, että kaikki kolme asiantuntijoiden ehdottamaa kiristystä etenisivät.

Hallituksen on tarkoitus tehdä päätöksiä kevätkaudella ja antaa lakiesityksensä eduskunnalle vuoden päästä.

Aikataulu on verkkainen, koska niskassa ei ole akuuttia talouskriisiä.

Jo aiemmin hallitus on päättänyt positiivisen luottorekisterin perustamisesta lähivuosien aikana.

Sen avulla suomalaisten velkaantumisesta yritetään saada parempi kokonaiskuva, kun tiedot kaikista veloista saadaan yhteen paikkaan.

Riittävää tietojensaantia vaaditaan myös finanssialalta, joka seuraa lainsäädännön etenemistä omien etujensa takia tarkasti.

Finanssialan pääekonomistin Veli-Matti Mattilan mukaan luottorekisterin pitäisi olla toiminnassa ennen kuin velkakatto voidaan ottaa käyttöön.

Lainaruuvin kiristäminen on tasapainoilua, jotta velkarahan saanti ei vaikeudu liikaa ja hidasta sen myötä taloutta.

Etujärjestön mukaan työryhmän ehdottama velkakatto kiristäisi asuntorahoitusta, mille ei tässä taloustilanteessa ole tarvetta.

Mattila ennakoi, että liian kireät velkakriteerit voisivat johtaa työvoiman liikkuvuuden vähenemiseen.

– Me emme näe kiristykselle tarvetta, vaan kattoa voisi nostaa jonkin verran. Esimerkiksi ensiasunnon ostajille raja voisi olla korkeampi, mikä olisi perusteltua varsinkin pääkaupunkiseudulla.

Valtiovarainministeriön mietinnön mukaan osa asuntolainoista ei olisi läpäissyt uutta velkarajaa.

Huhtikuun 2017 ja maaliskuun 2018 välisenä aikana seitsemän prosenttia asuntolainoista olisi jäänyt myöntämättä pyydetyn suuruisina, jos ehdotettu velkakatto olisi ollut käytössä.