Suomalaisten suhtautuminen kuntaliitoksiin muuttunut, KAKSin kysely kertoo

Enemmistö suomalaisista suhtautuu kielteisesti useimpiin keinoihin oman kotikunnan talouden vakauttamiseksi. Mielipiteet ovat tiukentuneet neljän vuoden takaisesta, Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tuore kyselytutkimus kertoo.

Kolme neljästä suomalaisesta vastustaa KAKSin mukaan sitä, että kotikunta liitettäisiin yhteen yhden tai useamman naapurikunnan kanssa taloussyistä. Vain kuusitoista prosenttia hyväksyisi kuntaliitoksen talouden tilan parantamiseksi.

Neljä vuotta sitten kuntaliitosmahdollisuutta kannatti 26 prosenttia. Tuon jälkeen kuntaliitosten tarve on myös pienentynyt, sillä hyvinvointialueet ovat ottaneet merkittävän osan kuntien tehtävistä.

Kunnallisten palveluiden karsiminen herättää karsastusta 60 prosentissa. 31 prosenttia olisi KAKSin mukaan valmis leikkaamaan palveluista kunnan taloudellisen tilan parantamiseksi.

Puolueiden välillä on eroja. Kunnallisten palveluiden karsinta saa kehittämissäätiön tiedotteen mukaan keskimääräistä suurempaa kannatusta perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajilta. SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat eivät karsimiselle lämpene.

Keskustalaisista kolmannes hyväksyy palveluiden karsimisen. Joka toinen keskustan kannattaja on kielteisellä kannalla.

Kunnallisveroa ei korottaisi 53 prosenttia vastaajista, 36 prosentille tämä käy. Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat eivät halua kiristää veroa, kun taas keskustan ja vasemmistoliiton kannattajien enemmistö olisi valmis korottamaan kunnallisverotusta, jotta palvelut saadaan turvattua.