Suomalaisten lihankulutus on kääntynyt historialliseen laskuun – maatalousekonomistin mukaan pääosin syy on hinnoissa
Suomalaisten lihankulutus on kääntynyt tasaiseen laskuun, joka on jatkunut jo viisi vuotta. Vuonna 2018 maassa kulutettiin lihaa ennätykselliset 81,3 kiloa henkeä kohti, mutta sen jälkeen tilastoissa on nähty vuosittain loivaa laskua. Viime vuonna kulutus laski alle 78 kiloon ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2014. Asia selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) kesäkuussa julkaisemasta tilastosta, jossa esitellään suomalaisten vuoden 2023 ravintotase.
Punaisen lihan kulutus on laskenut, mutta siipikarjanlihan kulutus henkeä kohti kasvoi vuoteen 2022 verrattuna lähes kilon. Naudanlihaa kulutettiin vuonna 2023 aiempaan mittausvuoteen verrattuna 0,4 kiloa vähemmän, mutta sianlihan kohdalla laskua oli kilon verran.
Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Erja Mikkola kertoo STT:lle, ettei ravintotasetta laatiessa olla tehty ennusteita tulevaisuuden suhteen. Hän mainitsee, että Luken suhdannekatsaukseen on kuitenkin kirjattu arvio siitä, miten lihankulutuksen määrä lähitulevaisuudessa kehittyy.
– Todennäköisesti lihankulutus kokonaisuudessaan laskee hieman jatkossakin. Ei mitään radikaalia kuitenkaan.
Mikkola erittelee, että ravintotaseessa lihankulutusta kartoittavia mittareita ovat tuotanto, varastointi sekä ulkomaankauppa. Tase ei osoita sitä, mitä tuotetulle, varastoidulle ja maahantuodulle lihalle lopulta tapahtuu.
Maatalousekonomisti Kyösti Arovuoren mukaan siinä voidaan kuitenkin nähdä muutoksia suomalaisten ruokailutottumuksissa.
– Kun tilasto toteutetaan vuodesta toiseen samalla tavalla, pitkällä aikavälillä saaduista tuloksista osataan jo erotella shokkivaikutukset. Silloin tilastoista voidaan myös tehdä jo päteviä tulkintoja, Arovuori sanoo.
Shokkivaikutuksilla hän tarkoittaa esimerkiksi koronapandemian ja aseellisten konfliktien kaltaisia ilmiöitä. Arovuoren mukaan käynnissä olevassa ilmiössä on oikeastaan kyse kulutuksen tasaantumisesta. Vaikka kulutus on ollutkin jo useamman vuoden laskussa, viime vuosikymmenen alkupuolella kysynnässä todettiin merkittävää nousua.
Arovuoren mielestä selitys muutoksille on ensisijaisesti taloudellinen.
– Vuoden 2014 toukokuussa alkoi voimakas hintojen lasku. Lisäksi samalle ajalle osuivat Venäjän Euroopan unionille aiheuttamat vastapakotteet, jotka sotkivat Euroopan elintarvikemarkkinat. Liha muuttui edullisemmaksi, ja sitä ostettiin enemmän. Viime vuosina ruuan hinta on kuitenkin noussut, hän kertoo.
Hintojen kehityksen lisäksi Arovuori tunnistaa myös muita syitä vaihtelulle lihankulutuksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset ruokavaliotrendit sekä vaihtoehtoiset proteiininlähteet. Arovuori muistelee, että kymmenen vuotta sitten muodissa ollut hiilihydraatteja välttelemään kehottava karppaus-ruokavalio lisäsi varsinkin lihankulutusta. Vuodesta 2016 eteenpäin hän sen sijaan mainitsee kasviproteiinien suosion lähteneen selvään nousuun.
Arovuoren mielestä lihan kysyntä olisi saattanut laskea viime vuonna vielä enemmänkin. Naudanlihan laskenut hinta piti kuitenkin pudotuksen maltillisena.
– Kasviproteiinipohjaisten elintarvikkeiden suosio ei enää parin viime vuoden aikana ole kasvanut yhtä nopeasti kuin aiemmin, mutta kasvua tapahtuu edelleen. Vauhtia hidastaa muun muassa myös niitä koskeva hintojen nousu. Viime vuosi esimerkiksi kääntyi tässä suhteessa lihan eduksi, Arovuori kertoo.