Lukijalta: Lapsiperhe omakotitalossa ei enää kerro koko Suomen tarinaa

Kun suomalaisesta unelmasta puhutaan, mieleen nousee usein lapsiperhe omakotitalossa. Kuva on tuttu, turvallinen ja monelle edelleen totta. Mutta yhä useammin se on myös kuva Suomesta, jota on vuosi vuodelta vähemmän.

Yhä useammin suomalaisen tulevaisuuden kasvot ovat yksinasuvan naisen kasvot kerrostalon ikkunassa.

Se kuulostaa provokaatiolta, mutta tilastot kertovat muuta. Yksinasuminen on yleistynyt erityisesti naisten keskuudessa. Jo 75-vuotiaista naisista 42 prosenttia asuu yksin, 80-vuotiaista yli puolet ja 90-vuotiaista lähes kaksi kolmesta elää yhden hengen taloudessa.

Suomi myös ikääntyy vauhdilla. Yli 75-vuotiaita on nykyisin yli 650 000, lähes 177 000 enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Kyse ei ole pienestä erityisryhmästä, vaan suuresta yhteiskunnallisesta muutoksesta. Miten tämä huomioidaan päätöksenteossa?

Kun mies jää yksin, siitä ollaan usein huolissaan. Puhumme yksinäisyydestä, syrjäytymisestä ja hyvinvoinnista. Kun nainen jää yksin, sitä pidetään helposti normaalina elämänkulkuun kuuluvana asiana.

Mutta miksi?

Miksi hyväksymme sen itsestäänselvyytenä, että valtava joukko suomalaisia naisia viettää vuosikymmeniä yhden hengen taloudessa ilman, että ilmiö herättää juuri lainkaan poliittista keskustelua?

Yksinasuva nainen ei ole yhteiskunnan reunalla. Hän voi olla 35-vuotias asiantuntija, 55-vuotias eronnut, 75-vuotias leski tai 90-vuotias veteraanisukupolven edustaja.

Hän käy töissä, maksaa veroja, hoitaa läheisiään, osallistuu järjestöihin ja kantaa vastuuta yhteisöstään. Yhä useammin hän on suomalaisen yhteiskunnan tavallinen jäsen, ei poikkeus.

Siksi kysymys ei ole vain asumisesta tai ikääntymisestä. Kysymys on siitä, ymmärrämmekö, millaiseksi Suomi on muuttumassa. Yksinasuminen ei aina ole yksilön oma valinta.

Yhteiskunnallinen keskustelu pyörii edelleen pitkälti perheiden ympärillä. Puhumme syntyvyydestä, lapsiperheiden arjesta ja perhepolitiikasta. Kaikki nämä ovat tärkeitä asioita. Vaarana on, että katsomme Suomea sellaisena kuin se oli, emmekä sellaisena kuin se on.

Lapsiperhe omakotitalossa on edelleen tärkeä osa suomalaista tarinaa. Mutta jos katsomme vain sitä kuvaa, katsomme samalla ohi yhden aikamme suurimmista yhteiskunnallisista muutoksista.

Tulevaisuus ei asu vain lapsiperheissä ja pientaloalueilla. Yhä useammin se asuu yksin kerrostalossa. Politiikan on aika nähdä Suomi sellaisena kuin se on, eikä sellaisena kuin se joskus oli.

Tiina Arlin (kesk)
Yksinasuvat ry:n hallituksen jäsen
Vantaan kaupunginvaltuutettu
eduskuntavaaliehdokas, Uusimaa