Lukijalta: Työuria ei pidennetä pakottamalla, vaan korjaamalla työuran keskikohta
Suomessa työurien pidentämisestä puhutaan yleensä kahdesta suunnasta: nuorten pitäisi valmistua nopeammin ja ikääntyneiden jatkaa työelämässä nykyistä pidempään.
Molemmat tavoitteet ovat perusteltuja, mutta työurakeskustelusta puuttuu usein kaikkein tärkein vaihe: työuran keskikohta.
Työurien suurimmat menetykset eivät synny työuran alussa eivätkä lopussa. Ne syntyvät silloin, kun työikäinen ihminen uupuu, sairastuu tai putoaa työelämästä kesken parhaiden työvuosiensa.
Kun 35-, 45- tai 55-vuotias menettää työkykynsä tai siirtyy pysyvästi työelämän ulkopuolelle, vaikutukset näkyvät sekä kansantaloudessa että eläkejärjestelmän rahoituksessa.
Samaan aikaan Suomi tavoittelee yli 50 prosentin korkeakoulutusastetta. Keskustelu keskittyy usein siihen, kuinka moni aloittaa opinnot ja kuinka moni valmistuu. Vähemmälle huomiolle jää kysymys siitä, miten hyvin onnistumme pitämään koulutetut ihmiset työelämässä koko työuransa ajan.
Huoli alkaa jo opiskeluvaiheessa. Opiskelijoiden mielenterveyshaasteet ovat lisääntyneet, ja monilla aloilla opintoja viivästyttää pula pakollisista harjoittelupaikoista. Vielä suuremmat haasteet odottavat työelämään siirtymisen jälkeen.
Määräaikaisuudet, epävarmat urapolut, jatkuvat organisaatiomuutokset ja kasvavat tehokkuusvaatimukset kuormittavat työntekijöitä yhä enemmän.
Työurien kannalta ratkaisevaa ei ole ainoastaan se, kuinka nopeasti nuori valmistuu tai kuinka myöhään vanhuuseläkkeelle siirrytään. Ratkaisevaa on se, kuinka monta työvuotta menetämme työuran keskivaiheilla.
Siksi työkyvyttömyyden, mielenterveyden ongelmien ja työuupumuksen ehkäisyn pitäisi olla työurakeskustelun keskiössä. Liian usein puhumme eläkeiästä enemmän kuin johtamisen laadusta, työhyvinvoinnista tai työoloista.
Todellinen työurareformi ei alkaisi eläkejärjestelmästä vaan työpaikoilta. Tarvitsemme parempaa johtamista, toimivia työterveyspalveluja, mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen sekä työelämän käytäntöjä, jotka tukevat työkykyä koko työuran ajan.
Työurien pidentäminen ei saa tarkoittaa ihmisten puristamista pidempään samaan tahtiin, vaan sitä, että ihmiset jaksavat tehdä työtä pidempään.
Jos työuran keskikohta pettää, eivät työuran alkuun ja loppuun kohdistuvat uudistukset riitä.
Suomessa ei ole ensisijaisesti eläkeongelmaa. Meillä on työelämän kestävyysongelma. Kestävä eläkejärjestelmä rakennetaan työpaikoilla, ei pelkästään eläkelainsäädäntöä muuttamalla.
Liisa Varjola
eduskuntavaaliehdokas, keskusta
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/