Parlamentaarinen työryhmä: Nato-päätöksenteko ja valtasuhteet toimivalla pohjalla, perustuslakia ei tarvitse muuttaa
Tiivistelmä
- Suomen Nato-jäsenyys ei vaadi perustuslain muutoksia valtioelinten valtasuhteisiin.
- Työryhmä korostaa, että lainsäädäntö ja käytännöt tukevat riittävästi Naton velvoitteita.
- Nato-päätöksenteon legitimiteetti edellyttää ajankohtaista tietoa eduskunnalle.
- Työryhmä esittää lainsäädännön täsmennystarpeita ja prosessien kehittämistä Nato-asioissa.
Suomen Nato-jäsenyydestä ei ole aiheutunut perustuslain muuttamista edellyttäviä vaikutuksia ylimpien valtioelinten välisiin valta-asetelmiin ja toimivaltasuhteisiin, katsoo asiaa pohtinut parlamentaarinen työryhmä.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Heikki Vestmanin (kok.) johtama ryhmä katsoo mietinnössään, että nykyinen lainsäädäntö ja vakiintuneet käytännöt tarjoavat riittävän ja vakaan perustan liittokunnan jäsenyydestä johtuville velvoitteille.
Työryhmä näkee tasavallan presidentin ja valtioneuvoston välisen työnjaon toimivan erinomaisesti myös muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaminen tapahtuu perustuslain mukaisesti yhteistoiminnassa tasavallan presidentin ja valtioneuvoston kesken.
Työryhmän arvion mukaan myöskään sotilaskäskyasioiden nykyiseen päätöksentekojärjestelmään ei ole tarpeen tehdä muutoksia Nato-jäsenyyden vuoksi. Puolustusvoimien kansallinen johtamisjärjestelmä ja sotilaallinen komentosuhteiden ketju sopivat yhteen Naton rakenteiden kanssa ilman valtiosääntöoikeudellisia konflikteja.
Mietinnössä todetaan, että kaikkia Nato-asioita ei tule automaattisesti leimata tai käsitellä ulkopolitiikkana tai ulkopolitiikan johtamiseen kuuluvina asioina.
Vaikka jäsenyys on ulkopoliittinen linjaus, suuri osa Naton päivittäisestä toiminnasta, puolustuksen suorituskykyjen yhteensovittamisesta, harjoitustoiminnasta ja pelotteen ylläpidosta kuuluu asiallisesti ja sisällöllisesti puolustuspolitiikan alaan.
Työryhmän mukaan kansainvälisen politiikan ja sotilaallisen puolustuksen rajapinnat voivat kuitenkin käytännössä olla liukuvia. Kussakin tilanteessa on kyettävä tunnistamaan asian mahdollinen laajempi ulkopoliittinen merkittävyys, mikä vaatii tapauskohtaista ja huolellista harkintaa valtioelinten välillä.
Nato-päätöksenteon demokraattinen legitimiteetti edellyttää työryhmän mukaan, että kansaa edustavalla eduskunnalla on ajan tasalla oleva tilannekuva ja vahva rooli. Työryhmä korostaa, että eduskunnan tulee saada Nato-asioissa riittävästi ja ennakollisesti tietoa voidakseen hoitaa perustuslailliset tehtävänsä asianmukaisesti.
Erityisen tärkeänä työryhmä pitää sitä, että tiedonsaantioikeus ulottuu tarvittaessa myös salassa pidettävään materiaaliin ja turvallisuusluokiteltuihin tietoihin.
Jotta tiedonkulku toimisi saumattomasti, valtioneuvoston pitäisi toimia oma-aloitteisesti, oikea-aikaisesti ja säännöllisyyttä noudattaen eduskunnan informoinnissa. Eduskunnan asema korostuu myös perinteisen budjettivallan sekä puolustusmateriaalihankintojen ja kansainvälisten sitoumusten eduskuntakäsittelyn kautta.
Työryhmän mukaan Suomella on olemassa jo valmiiksi toimivat, joustavat ja kriisinkestävät päätöksentekomenettelyt myös Naton poikkeuksellisiin tilanteisiin – mukaan lukien varautuminen mahdollisiin kollektiivisen puolustuksen tilanteisiin eli niin sanottuihin 5. artiklan tilanteisiin ja niihin liittyvään osallistumiseen sodaksi katsottavaan aseelliseen konfliktiin.
Työryhmä on työssään löytänyt joitakin lainsäädännön täsmennystarpeita. Lisäksi se esittää hallinnollisten ohjeistusten, ministeriöiden välisten prosessien sekä viranomaiskäytäntöjen edelleen kehittämistä ja virtaviivaistamista, jotta Suomen toiminta Naton sisällä olisi mahdollisimman tehokasta ja saumatonta kaikissa turvallisuustilanteissa.