Suojärveläisen Annantehtaan seurakunnan jäsenistä noin 950 jäi talvisodan jälkeen Neuvostoliiton puolelle
Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä -tutkimushankkeessa työskentelevä tutkija Jesse Hirvelä selaa valtiollisen poliisin mapista sattumalta löytämiään listoja ihmisistä, jotka olivat jääneet talvisodan jälkeen Neuvostoliiton puolelle Suojärvellä Laatokan Karjalassa.
– Tässä on ortodoksisen Annantehtaan seurakunnan jäseniä, jotka jäivät suomalaisilta evakuoimatta, hän sanoo.
Pelkästään tämän seurakunnan jäseniä jäi asiakirjojen mukaan noin 950 rajan toiselle puolelle aseiden hiljennyttyä. Nimien lisäksi listoissa kerrotaan syntymäajat ja -paikat.
Mapissa on myös listoja niistä ihmisistä, jotka palasivat myöhemmin samana vuonna Suomen puolelle. Täälläkin heidät kuulusteltiin, ja näistä kuulusteluista tehtiin pöytäkirjat.
Kuulustelupöytäkirjat kertovat siviilivankileirien huonoista oloista. Vankileirille kuljetuksen aikana lapsia oli paleltunut kuoliaaksi. Ruoka oli huonoa, ja sitä oli vähän.
Historian professori Maria Lähteenmäki Itä-Suomen yliopistosta arvioi, että kaikkiaan itäisiin rajakyliin jäi puna-armeijan tullessa saarroksiin noin 2 500–2 700 suomalaista. Heistä valtaosa palasi Suomeen siviilivankien palautusten alettua toukokuussa 1940.
Neuvostoliittoon jäi Lähteenmäen arvion mukaan parisataa suomalaista, joista kaikki eivät suinkaan jääneet sinne vapaaehtoisesti.
Talvisodan jälkeen vapaaehtoisesti Neuvostoliiton puolelle jättäytyneiden joukossa oli toimittaja ja tietokirjailija Antti Järven samanniminen isoisoisä. Järvi on kirjoittanut sukulaisestaan kirjan Minne katosi Antti Järvi. Kirja on yksi tämän vuoden tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaista.
Ennen kirjan kirjoitusurakkaa Järvi tiesi vuonna 1882 syntyneestä sukulaisestaan vain sen, että tämä oli ollut Yhdysvalloissa siirtolaisena kaivostyössä, palannut jossain vaiheessa takaisin kotiseudulleen Suomeen ja perustanut perheen.
– Ja sitten oikeastaan vain sen, että hän talvisodan jälkeen jostain syystä jäi kotiseudulleen, kun lähes kaikki muut suomalaiset lähtivät evakkoon, Järvi sanoo.
Jaakkimaan lähelle Lahdenpohjan kauppalaa jääneestä isoisoisästä vaiettiin suvun piirissä niin visusti, ettei tietoa ole ollut juuri saatavilla.
Antti Järvi alkoi vuonna 2020 selvittää isoisoisänsä kohtaloa. Hän etsi lähteitä, haastatteli ihmisiä ja matkusti lopulta huhtikuussa 2022 Venäjälle. Ajankohta ei ollut paras mahdollinen, sillä Venäjä oli aloittanut täysimittaisen sodan Ukrainaa vastaan vain pari kuukautta aikaisemmin.
Järvi otaksuu, että isoisoisän päätökseen jäädä kotikonnuille on vaikuttanut monta tekijää.
– Suhteellisen vahvasti nousee esiin se, että häntä harmitti jättää oma kotitalo, jota oli rakentanut.
Järvi uskoo, että Antin päätökseen vaikutti varmasti myös se, että paikkakunnalle oli jäämässä muitakin ihmisiä, joista osa oli hänen tuttujaan työmailta.
Antti ehkä uskoi myös, että Neuvostoliiton puolelta löytyisi paremmin töitä kuin aivan uudelta paikkakunnalta Suomessa. Myös ideologialla on voinut olla vaikutusta, mutta sen roolia päätöksessä on Järven mukaan hankala arvioida.
Järvi uskoo, että isoisoisän aika siirtolaisena Yhdysvalloissa punaisessa ympäristössä on varmasti jollain lailla vaikuttanut. Toisaalta kyse saattaa olla myös Antin jonkinlaisesta pasifistisesta ajatusmaailmasta, jolloin talvisodan lopputuloksella ei ole ollut väliä. Antti on ehkä halunnut vain pysyä kotiseudullaan.
– Antin kohdalla löytyy jonkinlaisia selityksiä, mutta hänen persoonaansa ja motiiveihinsa jää edelleen salaisuuden verho.