STT:n tiedot: Myös USA, Saksa ja Ranska luvanneet Suomelle sotilaallista tukea jo Nato-prosessin aikana
Britannian lisäksi myös Yhdysvallat, Saksa ja Ranska ovat STT:n tietojen mukaan luvanneet tukea Suomea sotilaallisesti jo ennen Nato-jäsenyyden virallista alkamista, jos tarvetta siihen tulisi.
Kyse ei ole juridisesti sitovista turvatakuusopimuksista, koska ne vaatisivat takaajamaissa yhtä pitkän lainsäädäntöprosessin kuin uusien Nato-jäsenten hyväksyminen. Käytännössä Nato ei kuitenkaan edes oman uskottavuutensa takia voisi toivottaa Suomea ja Ruotsia tervetulleeksi ja samaan aikaan jättää niitä selviämään yksin mahdollisesta sotilaallisesta painostuksesta jäsenyysprosessin aikana.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ei kiistänyt eikä vahvistanut STT:n tietoja torstaina eduskunnassa, mutta sanoi, että monissa Nato-maissa on ymmärretty Suomen ja Ruotsin huolet esimerkiksi Venäjän häirinnästä mahdollisen Nato-jäsenyysprosessin aikana.
– Britannian puolustusministeri Wallacen kommentit hänen käydessään Suomessa osoittavat sen, että suurilla Nato-mailla on hyvin suuri intressi siihen, että Nato-jäsenyysprosessi sujuu ilman suurempia harmeja ja että ne ovat valmiita oman osansa siinä tekemään, Haavisto sanoi STT:lle.
Britannian puolustusministeri Ben Wallace sanoi keskiviikkona, että Britannia tulisi Suomen ja Ruotsin avuksi, jos niihin hyökättäisiin, olivat maat sotilasliitto Naton jäseniä tai eivät.
Myöskään puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ei kiistänyt tai vahvistanut STT:n tietoja eduskunnassa torstaina.
– Meillä on hyviä kumppaneita ja tietysti tällaisina tuulisina aikoina ne ovat erityisessä arvossaan. Näistä on ehkä vähän tuonnempana enemmän kerrottavaa, Kaikkonen sanoi.
Yhdysvallat on luvannut Ruotsille niin sanotun turvavakuutuksen siksi ajaksi, kunnes Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenhakemus on ratifioitu, kertoi Ruotsin ulkoministeri Ann Linde tavattuaan keskiviikkona Washingtonissa Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin sekä useita yhdysvaltalaisia senaattoreita.
Niin kutsuttu turvavakuutus on eri asia kuin Naton viidennessä artiklassa mainittu turvatakuu, jonka voivat saada vain Naton jäsenet. Suomen ja Ruotsin mahdollisesti hakiessa Nato-jäsenyyttä, jäsenyyden ratifioiminen kaikilta 30 Nato-maalta kestää arviolta 4–12 kuukautta. Vasta ratifioinnin jälkeen hakijat voivat saada Naton jäsenyyden.
Turvavakuutus voi tarkoittaa apua kyberhyökkäyksien yhteydessä sekä poliittista ja materiaalista tukea, kertoi Aftonbladet.
Ulkoministeri Haavisto ei torstaina halunnut kommentoida sitä, onko Suomella vastaavanlainen turvavakuutus Yhdysvalloilta kuin Ruotsilla Linden mukaan on, mutta Haavisto arvioi Suomen ja Ruotsin olevan samanlaisessa asemassa tässä suhteessa.
Haaviston mukaan Ukrainan esimerkki puhuu sen puolesta, että EU- ja Nato-maissa reagoitaisiin voimakkaasti siihen, jos Suomi joutuisi esimerkiksi Venäjän aggression kohteeksi.
– Kun Ukraina on saanut EU:n ulkopuolisena ja Naton ulkopuolisena maana näin paljon tukea – myös sotilaallista materiaalia – muilta mailta, niin olisi varmasti ajateltavissa, että jos joku EU-maa joutuisi hyökkäyksen kohteeksi, myös siihen reagoitaisiin vahvasti, Haavisto sanoi.