Sote-uudistuksen odotukset vaihtelevat eri puolilla Suomea: Espoossa ei juuri keksitä parannuksia, kriisikunta toivoo palvelujen säilymistä

Kokonaisuutena luottavaisin mielin. Aika positiivisesti, mutta oman kunnan edustuksesta huolestuneena. Kiireinen aikataulu, ja aika vähän parannuksia palveluihin.

Sote-remppaa odotetaan kunnissa vaihtelevin mielin. Uudistus näyttää erilaiselta suurkaupungin, seutukeskuksen ja maalaiskunnan silmin.

–  Kaupungin näkökulmasta on aika vähän sellaisia juttuja, joita uudistus parantaa, arvioi maan toiseksi suurimman kaupungin Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Henrik Vuornos.

–  Se on osin ihan ymmärrettävääkin, kun ei sote-uudistusta tehty siksi, että kaupungit olisivat olleet ongelmissa, vaan koska pienempien kuntien kantokyky ei olisi tulevaisuudessa riittänyt.

Suomen terveyden- ja sosiaalihuolto siirtyy lähes 300 kunnalta 21 hyvinvointialueen vastuulle vuoden päästä. Tätä muutosta valitaan tammikuussa luotsaamaan aluevaltuustot.

Vuornos on toteutettavaa sote-uudistusta kritisoineen oppositiopuolue kokoomuksen aktiivijäsen. Hän on myös itse ehdolla tammikuun aluevaaleissa.

Uudistuksen hyväksi puoleksi Vuornos mainitsee harkinnan jälkeen sen, että entistä isompi organisaatio mahdollistaa erikoistumisen.

Sen sijaan aikataulua hän pitää tiukkana. Eduskunta hyväksyi lakipaketin viime kesänä.

–  Hallinnosta pitäisi saada noin 40 prosenttia pois. Se on aika hankala kysymys, kun kaikki palvelut eivät skaalaudu alaspäin samassa suhteessa.

Vuornosta harmittaa, että Espoosta tulee aiempaa riippuvaisempi valtionosuuksista. Ne kehittyvät hitaammin kuin suuren ja vilkkaan kaupungin verotulot.

Kokemukset uuden hyvinvointialueen yhteistyöstä Länsi-Uudellamaalla ovat toistaiseksi myönteiset. Alue on järjestänyt jo aiemmin pelastuspalveluita yhteisesti. Myös pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle koko maassa.

–  Vastakkainasettelua voi tulla seuraavien vaalien yhteydessä 2025, kun sote-kiinteistöjen vuokrasopimukset umpeutuvat. Silloin täytyy tarkastella palveluverkkoa, mikä voi kiristää välejä, Vuornos sanoo.

Hänen mukaansa alueen asukkaita pitää kohdella tasavertaisesti.

–  Tulevien valtuutettujen ei pitäisi olla kuntiensa edustajia vaan alueensa päättäjiä.

Huoli tasapuolisesta kohtelusta löytyy esimerkiksi Manner-Suomen pienimpiin kuuluvasta kunnasta – juuri sellaisesta, jonka vuoksi koko sote-uudistus Vuornoksenkin arvion mukaan tehtiin.

Keski-Suomen pohjoisosissa sijaitsevalla Kyyjärvellä asuu vajaat 1  300 ihmistä. Matkaa maakuntakeskus Jyväskylään on linnuntietäkin yli 100 kilometriä, autossa lähemmäs kaksi tuntia.

–  Tuntuu, että aluevaltuutetut tulevat edustamaan omaa paikkakuntaa. Se vähän pelottaa, miten näitä reuna-alueita muistetaan, kunnanjohtaja Tiina Pelkonen sanoo STT:lle.

Ilman sote-uudistusta kunnan talous olisi kuitenkin näyttänyt epävarmalta. Heilahtelevat sote-kulut ovat voineet viedä jopa 70 prosenttia pienen ja iäkkään kunnan budjetista.

Kyyjärvi on myös kriisikunta, joka on joutunut selvittelemään erilaisia liitosvaihtoehtoja naapuriensa kanssa. Kunta on kuitenkin halunnut pitää palvelut ja päätöksenteon lähellä asukkaitaan.

Lääkärin pakeille Kyyjärvellä pääsee kahtena päivänä viikossa. Pelkonen toivoo, että terveyspalvelut säilyvät kunnassa. Hän kyseenalaistaa sen hintaa, että potilaita kuskataan hoitoon pitkiä matkoja.

–  Pelkään, että keskittäminen ja Kela-taksikyydit yleistyvät, mitä emme pienenä kuntana ja reuna-alueena haluaisi, kunnanjohtaja sanoo.

Pelkonen arvioi, että poliitikot ovat viranhaltijoita toiveikkaimpia palveluverkon säilymisessä.

–  Se olisi lottovoitto pienille kunnille, että voitaisiin ottaa palvelusetelit käyttöön. Kun kilpailuttaminen suoritettaisiin alueellisesti, löytyisi varmasti yksityinen palveluntarjoaja. Nyt pelkälle Kyyjärvelle ei varmasti löytyisi yksityistä tuottajaa, hän sanoo.

Toimintamahdollisuudet ovat pykälän paremmat esimerkiksi seutukaupungeissa.

Naapurimaakunnan puolella sijaitseva 21  000 asukkaan Iisalmi on Pohjois-Savon perinteinen kakkoskaupunki. Se on oman seutukuntansa keskus, josta löytyy oma sairaala.

–  Tilanne on mielenkiintoinen. Kyllähän tässä on sellainen odottava tunnelma, kuvailee Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen.

Kaupunginjohtaja uskoo, että Iisalmessa on jatkossakin hyvät ja toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Runsaan 80 kilometrin matkaa Kuopioon pitäisi huristella tunti.

–  Olemme luottavaisia, että tilanne on kohtuullinen jatkossakin, mutta ymmärrän, että pienemmissä kunnissa maakunnan laitamilla on huolta palveluiden saatavuudesta tulevina vuosina.

Uudistuksessa odotetaan, että maakuntakeskusten painoarvo kasvaa, sillä keskuskaupungit voivat muodostaa yli puoletkin alueensa väestöpohjasta.

–  Kuntien talouden ennustettavuus paranee, kun sote-menot ovat olleet jatkuvasti kasvussa. Toisaalta talous pienenee ja liikkumavara monissa kunnissa on sitä kautta pienempi, Ronkainen sanoo.

Paikkakunnalla menee hyvin, mutta koko maakunnan mahdollisuuksia palvelujen järjestämiseen syö väestön ikääntyminen, mikä nostaa hoitokuluja.

Savon Sanomat kertoi tiistaina, että Pohjois-Savon hyvinvointialue uhkaa joutua valtion arviointimenettelyyn, mikä voisi pahimmillaan tarkoittaa alueliitosta.