Sote-rahoituksen pelätään johtavan veronkiristyksiin

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on linjannut, ettei sosiaali- ja terveysalan uudistus saa johtaa kokonaisveroasteen nousuun.

Veronmaksajain Keskusliitto epäilee kuitenkin, että todellisuudessa uudistus voi johtaa verotuksen kiristymiseen.

– Miten kunnat saadaan laskemaan veroprosenttejaan niin paljon kuin kunnilta siirtyy rahoitusvastuuta uusille toimijoille eli sote-alueille tai valtiolle, kysyy Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

Kunnilla on perustuslaillinen oikeus määrätä itse kunnallisveroprosenttinsa. Lehtisen mukaan on suuri riski, etteivät jotkut kunnat laske kunnallisveroa niin paljon kuin sosiaali- ja terveysmenoja siirtyy sote-alueiden tai valtion hoidettavaksi.

Velkaisilla kunnilla voi olla suuri houkutus tasapainottaa taloutensa sote-uudistuksen yhteydessä.

– Voidaanko erikseen ohjata tai määrätä, ettei näin tapahtuisi. Tämä on todella iso avoin kysymys, Lehtinen sanoo.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen kertoo, ettei vielä ole tarkkaa kuvaa kuntien tehtävistä ja valtion osuudesta.

– Rahoitusasia on vielä kokonaan auki, Koskinen sanoo.

Hänen mukaansa joitakin laskelmia uudistuksen vaikutuksista kuntien talouteen on tehty, mutta mitään julkaistavaksi kelpaavaa ei ole.

Myös valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtajan Terhi Järvikareen mukaan laskelmat ovat vielä keskeneräisiä. Syy on se, ettei sote-rahoituksen mallista ole vielä päätöksiä.

Järvikare arvioi, että linjauksia pitää tulla lähiviikkojen aikana, jotta hallituksen esitys sote-uudistuksesta ehtisi lausuntokierrokselle suunnitellusti huhtikuussa.

Esillä on ainakin kaksi vaihtoehtoa.

Kuntien sosiaali- ja terveysmenot voitaisiin siirtää uudistuksen yhteydessä valtion maksettavaksi.

Toinen malli on, että suunnitellut maakunnista muodostettavat itsehallintoalueet saisivat verotusoikeuden. Sote-rahoitus tulisi silloin osittain itsehallintoalueilta ja osittain valtiolta.

Sote-rahoitusta ei ole vielä käsitelty hallituksessa eikä ministerityöryhmässä. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) esikunnasta viestitettiin STT:lle, ettei hän sen vuoksi halua kommentoida vielä asiaa.

Kuntaliiton Koskinen huomauttaa, ettei kunnissa ole tarkkaa tietoa siitä, mitä tehtäviä poistuu ja mitä jää. Vastaukset vaikuttavat siihen, millaisilla veroprosenteilla kuntien rahoitus saadaan kasattua.

– Tässä on erittäin suuria kuntakohtaisia eroja. Yksinkertaisen vastauksen antaminen on mahdotonta.

Eroja syntyy siitä, että sosiaali- ja terveysmenojen osuus on joissakin kunnissa suurempi ja toisissa pienempi.

Veronmaksajien Lehtinen pitää riskinä, että sosiaali- ja terveyspalvelut tehokkaasti tuottavissa kunnissa verotus kiristyy, kun sote-alueilla menot tasataan kuntien välillä.

Karkeasti ottaen sosiaali- ja terveyspalvelut vastaavat yli puolesta kuntien menoista. Kunnallisvero voisi jäädä siten alle puoleen nykyisestä, mutta valtion kantama sote-vero ja mahdollinen maakuntavero kompensoisivat erotuksen.

Lehtinen nostaa esiin myös kuntien saamat valtionosuudet. Sosiaali- ja terveyspuolen valtionosuudet siirtyvät ilmeisesti sote-alueille, mutta auki on hänen mukaansa, tuleeko valtionosuusjärjestelmään muutoksia.