Sotarikollinen vai pelkkä propagandisti – hovioikeudenkäynti venäläisen Voislav Tordenin sotarikossyytteistä alkaa

Oikeudenkäynnit

Helsingin hovioikeudessa alkaa perjantaina oikeudenkäynti Itä-Ukrainassa vuonna 2014 tehdystä väijytyksestä, jossa kuoli 22 ukrainalaissotilasta.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi viime vuonna venäläisen Voislav Tordenin, 39, elinkautiseen vankeuteen neljästä sotarikoksesta. Oikeuden mukaan Torden oli apulaispäällikkö Rusitsh-nimisessä aseellisessa ryhmässä, joka osallistui hyökkäykseen ukrainalaissotilaita vastaan.

Ukrainan valtakunnansyyttäjän kanslia piti Tordenin käräjätuomiota merkittävänä virstanpylväänä niiden saamiseksi vastuuseen, jotka törkeästi rikkovat kansainvälistä humanitaarista oikeutta.

Venäjän Suomen-suurlähetystö puolestaan tyrmäsi tuomion ja sanoi, että Helsingin käräjäoikeuden käsittely oli näytösoikeudenkäynti ja osa hybridisodankäyntiä, jota länsi käy Venäjää vastaan.

Torden kiisti käräjäoikeudessa kaikki syytteet ja vaatii hovioikeudessa niiden hylkäämistä.

– Torden oli hämmentynyt ja yllättynyt, että hän sai elinkautisen, koska ei ollut mitään näyttöä siitä, että Torden olisi surmannut haavoittuneita tai antanut käskyjä surmata haavoittuneita, hänen asianajajansa Heikki Lampela sanoi STT:lle viime maaliskuussa käräjätuomion antamisen jälkeen.

Torden otettiin kiinni Helsinki-Vantaan lentokentällä heinäkuussa 2023. Sotarikossyytteitä on käsitelty Suomessa, koska Torden otettiin kiinni täällä ja koska kyse on kansainvälisistä rikoksista, joiden rangaistavuus perustuu Suomea sitoviin sodan oikeussääntöjä koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin.

Torden on vastustanut oikeudenkäynnin järjestämistä Suomessa, koska hänen mukaansa Suomi rahoittaa venäläisten tappamista ja on näin Ukrainan sodan osapuoli.

Sotarikossyytteissä on kyse Itä-Ukrainassa Luhanskin alueella syyskuussa 2014 tehdystä väijytyksestä ja tuliylläköstä, jossa kuoli 22 ukrainalaissotilasta, sekä tapahtumista sen jälkeen.

Syyttäjän mukaan Rusitsh huijasi ukrainalaissotilaat pysähtymään tarkastuspisteellä pitämällä esillä Ukrainan lippua. Käräjäoikeus katsoi olevan riidatonta, että Rusitsh osallistui hyökkäykseen.

Oikeuden mukaan paikalla oli kuitenkin muitakin joukkoja ja ryhmittymiä ja oikeudenkäynnissä jäi näyttämättä, että juuri Rusitsh oli väijytyksen ja tuliylläkön takana, joten se hylkäsi tätä koskeneen syytekohdan.

Toisen syytekohdan mukaan Torden johti Rusitshin sotilaiden toimintaa, kun nämä syyttäjän mukaan tuliylläkön jälkeen ampuivat ainakin neljä haavoittunutta ukrainalaissotilasta. Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että Rusitshin sotilaat olivat surmanneet yhden sotilaan, mutta muista ei saatu riittävää näyttöä.

Käräjäoikeus luki Tordenin syyksi myös kolmannen syytekohdan, jonka mukaan Rusitshin sotilaat olivat silponeet haavoittunutta ukrainalaissotilasta tekemällä tämän kasvoihin ryhmän symbolin.

Lisäksi käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että Torden oli ottanut ja levittänyt tapahtumapaikalta halventavia kuvia kaatuneesta sotilaasta. Kuvissa esiintyi Torden itse sekä toinen Rusitsh-taistelija. Heidän takanaan makasi maassa ukrainalaissotilaan ruumis, jonka ylävartalo paloi edelleen tuliylläkön jäljiltä ja alavartalo oli paljaana.

Lisäksi Torden oli käräjäoikeuden mukaan ilmoittanut sosiaalisissa medioissa, että Rusitsh ei anna armoa, mikä on myös sotarikos.

Puolustuksen mukaan Torden matkusti Luhanskiin vuonna 2014, koska oli kuullut, että alueella sorretaan siellä asuvaa venäjänkielistä väestöä.

Puolustus on kiistänyt, että Torden olisi ollut johtavassa asemassa Rusitshissa. Sen mukaan Tordenilla ei ollut mitään sotilaallista koulutusta ja hänen pääasialliset tehtävänsä olivat propaganda- ja värväysvideoiden tekeminen ja humanitaarisen avun hankkiminen.  

Puolustuksen mukaan tämän propagandatyönsä vuoksi Torden oli joutunut Ukrainan poliittisen vainon kohteeksi.

Torden kertoi käräjäoikeudessa, että sattui tapahtumapäivänä tarkastuspisteelle tv-toimittajan kanssa ja tapasi sen liepeillä kolme muuta Rusitshin jäsentä, kun väijytys tapahtui. Hän kertoi antaneensa kahdelle haavoittuneelle taistelijalle ensiapua ja kiisti itse ampuneensa ensimmäistäkään laukausta.

Hovioikeudenkäynnissä kuullaan asianomistajia videoyhteydellä Ukrainasta. Myös Tordenia kuullaan uudestaan.

Käräjäkäsittelyssä ilmeni, että Tordenia vastaan oli esitetty uhkauksia. Siksi myös hovioikeudessa on erikoisjärjestelyt käsittelyn aikana. Media ja yleisö eivät pääse samaan saliin Tordenin kanssa, vaan he voivat seurata käsittelyä videoyhteydellä toisesta huoneesta. Myös turvatarkastusta oikeuteen saavuttaessa on kiristetty.

Käsittelylle on varattu kahdeksan istuntopäivää ja kaksi varapäivää. Oikeudenkäynnin on määrä loppua helmikuun loppuun mennessä.