Sipilä: En enää ota yhteyttä toimittajiin itseäni koskevissa asioissa
Eduskunnan kyselytunti alkoi ärhäkkäällä keskustelulla sananvapaudesta ja viime päivien kohusta, jonka julkisuuteen tullut kommunikointi Ylen ja pääministeri Juha Sipilän välillä aiheutti.
Oppositio pommitti useasta suunnasta samansisältöisillä kysymyksillä.
Pääministeriä syytettiin perinteisen median uskottavuuden murentamisesta ja Suomen maineen pilaamisesta ulkomaiden silmissä.
Puheenvuoroissa katsottiin Suomen aseman sananvapauden kärkimaana vaarantuneen.
Sipilä vakuutti moneen kertaan, ettei ole painostanut eikä edes yrittänyt vaikuttaa Ylen juttujen sisältöön.
Toistuvasti hän viittasi journalistin ohjeista kumpuavaan oikeuteensa tulla kuulluksi jutun yhteydessä, jossa hänet asetettiin kritiikin ja epäilyjen kohteeksi.
– En ole asettanut lehdistön vapautta tai sananvapautta kyseenalaiseksi, mutta minullakin on oikeuteni, Sipilä huomautti.
Hän totesi myös, ettei Yle tarvitse hallituksen hyväksyntää.
– Se toimii hyvänä journalistisena tuottajana. Tästä ei ole mitään epäilystä hallituksen sisällä eikä minulla henkilökohtaisesti.
Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Kivelä (ps.) oli huolissaan siitä, miten jupakka vaikuttaa Ylen tulevaisuutta pohtivan Arto Satosen työryhmän linjausten aikatauluun.
– Ei mitenkään. Työryhmän esitykset etenevät sellaisenaan, Sipilä vastasi.
Li Andersson (vas.) antoi ymmärtää, että nykyisen hallituksen aikana juttuja olisi hyllytetty ja sensuroitu enemmänkin. Samaan virteen yhtyi myös SDP:n Antti Lindtman.
Sipilä huomautti, että oli aiemmin pyytänyt korjattavaksi Ylen julkaisemaa väärää tietoa siitä, että hän olisi jättänyt ilmoittamatta tulojaan.
– En enää jatkossa ole yhteydessä toimitukseen enkä toimittajiin vaan oikaisen asiat toisella tavalla, hän sanoi.
Sipilä huomautti myös, että oikeus korjata virheet ei ole rajoittamista, vaan osa demokratiaa ja yksi syy Suomen ykkösasemaan sananvapauden osalta.
– Vaikka käytän kuinka monta puheenvuoroa, en varmaankaan saa oppositiota vakuuttuneeksi siitä, että en ole painostanut Yleä. Tämä puolitoistatuntinen olisi voitu käyttää myös sen ruotimiseen, missä järjestyksessä Terrafamen kaupat tehtiin, Sipilä huokasi tuskastuneena.
Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) totesi korruptioskandaalista puhuneelle Antti Rinteelle (sd.), että Terrafame oli tilannut kohun alunperin nostaneen kuljettimen jo lokakuussa Katera Oy:ltä ja hallituksen lisärahoituspäätös tehtiin vasta marraskuussa.
Asian ruotimisen aikana istuntosalissa kuului paljon epämääräistä mölinää ja sivuhuutoja. Sen jälkeen energiaa sentään riitti keskustella myös muun muassa saaristoliikenteeseen kaavailluista maksuista, veteraanien kuntoutuksesta, nuorten syrjäytymisestä ja maksuhäiriömerkinnöistä.
Sari Essayah (kd.) oli huolissaan ammatillisen koulutuksen leikkauksista.
– Itä- ja Pohjois-Suomessa 16-vuotiailla on kaikkein pisin matka toisen asteen koulutukseen. Jos toimipaikkoja lakkautetaan, yhä useampi nuori jää kotiin ja syrjäytyy, hän totesi.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) totesi koulutuksen saavutettavuuden keskeinen asia, mutta piti isompana ongelmana ammatillisen koulutuksen suurta keskeyttämisprosenttia.
– Pyrimme lisäämään työpaikoilla oppimista ja uusimaan rahoitusmallia niin, että opiskelijalla on enemmän vastuuta koulutuksen loppuun viemisestä.
Jari Myllykoski (vas.) ilmaisi huolensa siitä, että maksuhäiriömerkinnän saaneet eivät saa esimerkiksi pankkitunnuksia ja joutuvat yhteiskunnan ulkopuolelle.
Tähän alue- ja kuntaministeri Anu Vehviläinen (kesk.) kertoi, että eduskunnassa on juuri käsitelty lakia, jonka perusteella jokaisella on oikeus saada peruspankkitili tunnuksineen.
– Näin ihmiset pääsevät tekemään vahvan tunnistautumisen käyttäessään sähköisiä palveluita.
Markku Rossi (kesk.) kysyi, miten varmistetaan veteraanien kuntoutukseen myönnettyjen lisämäärärahojen perillemeno. Varsinkin suuremmissa kaupungeissa kuntoutusrahoja on palautettu. Rossi toivoi myös, että veteraanien puolisoiden palveluista huolehditaan.
– Olemme valmistelleet yksityiskohtaista ohjeistusta kunnille, jotta eduskunnan tahto toteutuu ja jokainen veteraani saa kuntoutuksensa. Tammenlehväsukupolvi on erityisryhmä, josta halutaan pitää huolta, Juha Rehula (kesk.) vastasi.