Selvitys: Pakolaiskiintiön valmistelussa annettiin poliittista ohjausta suosia kristittyjä – "Selkeästi ollut syrjivää"
Sisäministeriön laatima selvitys antaa tarkempaa tietoa siitä, miten virkamiehille annettiin poliittista ohjausta Suomen ensi vuoden pakolaiskiintiön kohdentamisen valmistelussa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu oli pyytänyt sisäministeriöltä selvityksen asiasta sen jälkeen, kun julkisuuteen oli noussut väitteitä, että perussuomalaiset pyrkisi vähentämään kiintiöpakolaisten ottamista muslimimaista.
Sisäministeriö toimitti selvityksen alkuviikosta. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan tiedoista ilmenee, että ministeriön poliittinen johto on ohjeistanut virkakuntaa valmistelemaan pakolaiskiintiön kohdistamista siten, että valinnassa priorisoitaisiin kristittyjä pakolaisia.
– Tästä selvityksestä ja sen liitteistä ilmenee aika selkeästi, että on annettu poliittista ohjausta priorisoida kristittyjä pakolaisia, yhdenvertaisuusvaltuutetun sijainen Robin Harms sanoo STT:lle.
Tällaiselle toiminnalle ei Harmsin mukaan löydy tukea laista.
– Kun puhutaan viranomaistoiminnasta, niin ihmisten erilaisen kohtelun uskonnon tai etnisen alkuperän perusteella pitää ehdottomasti perustua lakiin. Lisäksi tällaisen erilaisen kohtelun pitäisi muutenkin liittyä perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävään tavoitteeseen.
Suomen pakolaiskiintiö on nykyisin 500 ihmistä vuodessa. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR oli heinäkuussa esittänyt, että Suomen ensi vuoden pakolaiskiintiö kohdennettaisiin erityisesti afganistanilaisille ja syyrialaisille pakolaisille.
Selvityksen mukaan sisäministeriön virkamiehet tekivät loppukesästä ehdotuksen, jonka mukaan ensi vuoden pakolaiskiintiössä otettaisiin muun muassa 150 afganistanilaista, 100 syyrialaista, 150 kongolaista ja 50 venezuelalaista pakolaista.
Tämän jälkeen sisäministeriön poliittinen johto linjasi, että afganistanilaisten ja syyrialaisten määrää vähennettäisiin virkamiesten ehdotukseen verrattuna. Sen sijaan kongolaisten ja venezuelalaisten määrää lisättäisiin.
Selvityksen mukaan erityisavustaja lähetti 9. lokakuuta virkamiehille sähköpostin, jossa hän toi esiin, että hän ei ole todennut, että pakolaiskiintiötä kohdennettaisiin uskontoperusteisesti.
Sisäministeriö on päättänyt salata selvityksen liitteet. Ne sisältävät muun muassa sähköpostiviestejä.
Harmsin mukaan liitteet selkeyttävät entisestään sitä, että sisäministeriöstä on annettu poliittista ohjausta priorisoida kristittyjä pakolaiskiintiön kohdentamisessa.
– Vaikuttaa hyvin selvältä, että tällaista poliittista ohjausta nimenomaan kristittyjen priorisoimiseksi on annettu, Harms sanoo.
Hän toteaa, että kaiken viranomaistoiminnan, myös ministeriöiden toiminnan, pitää perustua lakiin.
– Jos halutaan toimia lainmukaisesti, niin ehkä voisi palata YK:n pakolaisjärjestön esitykseen (vuoden 2025 pakolaiskiintiön kohdentamisesta). Ja jos siihen halutaan joiltakin osin muutoksia, niin pitäisi miettiä, että ne muutokset eivät ainakaan olisi syrjiviä, Harms sanoo.
– Se ohjeistus, jota nyt on annettu, on selkeästi ollut syrjivää.
Harms huomauttaa, että jos poliittinen johto antaa syrjiviä ohjeita, niin virkahenkilöiden ei tulisi noudattaa tällaista ohjeistusta.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu aikoo pyytää sisäministeriöltä vielä lisäselvitystä asiassa ja perusteluja valmistelussa ilmenneistä syrjintään viittaavista seikoista.
– Erityisesti tietenkin haluamme kuulla sisäministeriön perustelut, miksi näin on toimittu, Harms kertoo.
Pakolaiskiintiön kohdentamisesta linjaa hallituksen ministerityöryhmä. Lopullinen päätös kiintiöstä tehdään joulukuussa, kun eduskunta hyväksyy valtion ensi vuoden budjetin.