Savolainen pikkukunta teki hirmuloikan elinvoimamittauksessa – mitä löytyy taustalta?
Suomen elinvoimaisimmaksi kunnaksi ylsi jo neljättä vuotta peräkkäin Tampereen kyljessä sijaitseva Pirkkala. Kovimman nousun, peräti 96 sijaa, teki suunnittelu- ja konsulttiyritys WSP Finlandin vuotuisessa vertailussa kuitenkin pohjoissavolainen Keitele.
Tutkimuksen mukaan Keiteleellä vihreät investoinnit tukevat työllisyyttä, työpaikkojen luomista ja nettomuuttoa. Keiteleen vt. kunnanjohtaja Airi Kinnunen kertoo Suomenmaalle, ettei ole vielä perehtynyt tarkemmin siihen, mistä tutkimustulos muodostuu.
Kinnusen mukaan Keiteleellä on kuitenkin panostettu jo strategiassa vihreään siirtymään.
– Meille on tulossa tänne aurinkovoimapuistoa ja tuulivoimaa ja näitä kaavoitusasioita ja vuokrausasioita on vireillä, Kinnunen kertoo.
Suurin työnantaja kunnassa on metsäkonserni Keitele Group. Emoyhtiö Keitele Timber kertoi keväällä yli 40 miljoonan euron investoinnista, jolla kasvatetaan Keiteleellä tapahtuvan tuotannon määrää lähes 50 prosenttia.
– Investointejahan siellä on tehty kovasti ja tehdään parasta aikaa. Kyllähän se vaikuttaa meidän työllisyystilanteeseen ja myös siihen, että ulkomaalaiset ovat työllistyneet täällä meillä hyvin, Kinnunen pohtii.
Ulkomaalaista työvoimaa Keiteleelle on tullut Kinnusen mukaan monelta suunnalta: Ukrainasta, Puolasta, Latviasta ja arabimaistakin.
– Hyvin laaja kirjo ollut niitä ulkomaalaisia henkilöitä työssä tuolla Groupilla.
Toinen merkittävä työllistäjä kunnassa on muun muassa kattoristikoita ja meluesteitä valmistava Sepa. Puunjalostusyritykset tuovat Kinnusen mukaan työtä myös kuljetusliikkeille ja metsäkoneyrityksille, joista suurin on Nilakka Forest.
KeiteleeN sijoitus kuntien elinvoimavertailussa oli 119:s, joten parantamisen varaakin vielä jäi. Kunnan toiveissa on muun muassa vihreän energian eteneminen. Helsinkiläinen uusiutuvaan energiaan keskittyvä Ilmatar Solar Development kertoi vuosi sitten suunnittelevansa aurinkopuistoa Keiteleelle.
Aurinkovoimala aiotaan rakentaa kunnan teollisuusalueelle, seututie 552:n molemmille puolille. Se on arvioitu toteutuessaan tuovan kunnalle merkittävät kiinteistöverotulot. Rakentaminen voisi alkaa vuosina 2025–2026 tehtävien selvitysten, lupaprosessin ja investointipäätöksen jälkeen.
Energiayhtiö Ilmatar valmistelee myös Pielaveden ja Keiteleen alueelle Mutterinkankaalle noin 150 megawatin tuulipuistoa. Pielaveden alueelle on suunnitteilla enintään 17 voimalaa ja Keiteleen alueelle enintään kolme.
Keitele onnistui viime vuonna saamaan myös väkilukunsa kasvuun monen vuosikymmenen jälkeen yllättävän muuttovoiton kautta.
– Kyllähän näissä pienissä kunnissa on tosiasia, että lapsia syntyy vähemmän kuin mitä ihmisiä kuolee, Kinnunen myöntää. Kunnassa on hänen mukaansa syntynyt vuosittain 10-15 lasta.
Lähellä Keski-Suomen rajaa sijaitseva Keitele kuuluu läntisimpään osaan Itä-Suomea, eikä se kärsi Venäjän rajan sulkeutumisesta samaan tapaan kuin vaikkapa rajapitäjät. Syrjäinen sijainti kaukana isoista kaupungeista tuo kuitenkin omat haasteensa.
Jos Keiteleeltä tulee asiaa isompaan kaupunkiin, luonnollinen suunta on Kinnusen mukaan maakuntakeskus Kuopio, jonne on kuitenkin matkaa 100 kilometriä. Jyväskylään kilometrejä kertyy 40 enemmän.
Toistaiseksi Keitele on saanut pitää myös terveysasemansa.
– Tietysti Pohjois-Savon hyvinvointialueella on uusia suunnitelmia, mutta ne eivät ole vielä konkretisoituneet. Vuodeosastoa meillä ei ole, mutta vanhusten hoivapaikkoja muutoin, Kinnunen kertoo.