Venäjän saksalaisvastaisuus käynnisti kielipelin – briteissäkin kuningas teki poikkeuksellisen ratkaisun
Jos Helsingistä katsotaan, Venäjän toiseksi suurin ja Euroopan neljänneksi suurin kaupunki, 5,3 miljoonan asukkaan Pietari on suunnilleen yhtä lähellä kuin Kuopio tai Vaasa.
Pietarin ja Suomen historia on linkittynyt monesti yhteen niin hyvässä kuin pahassakin. Suuren Pohjan sodan aikana 1700-luvun alussa tsaari Pietari Suuri rakensi kaupungin Nevajoen suistoon saadakseen Venäjälle yhteyden merelle. Rauhaa ei ollut vielä solmittu, ja alue oli vasta Venäjän Ruotsilta miehittämä.
Alue ja kaupunki ovat siitä lähtien olleet venäläisiä. Kun Suomi 1809 liitettiin Venäjän keisarikuntaan autonomisena suuriruhtinaskuntana, Pietarista tuli suomalaisten toinen pääkaupunki. Pietari Suuri oli siirtänyt Venäjän pääkaupungin Moskovasta Pietariin.
Suurkaupunki verrattain lyhyen matkan päässä tarjosi suomalaisille tilaisuuden verkostoitua, harjoittaa liiketoimia ja edetä uralla. 1800-luvulla Pietarin vetovoima kehitti Suomen taloutta, mutta Suomi otti myös itsenäisiä talousaskelia esimerkiksi ruplan heikkouden takia.
(Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto; Otava / Museovirasto / Lisenssi / Wikimedia Commons)
Ensimmäinen maailmansota syttyi heinäkuussa 1914. Venäjän laivasto operoi Pietarista käsin myös Suomen suuriruhtinaskunnan aluevesillä, vaikka merkittävää merisotaa Itämerellä ei käytykään.
Tänään sunnuntaina on tullut kuluneeksi 110 vuotta siitä, kun Pietarissa toteutettiin erikoinen kielimanööveri.
Pietarin nimi oli Sankt Petersburg. Maailmansodan sytyttyä Venäjä oli joutunut sotaan Saksaa vastaan, ja saksankieliseltä vaikuttava nimi tuntui yhtäkkiä oudolta.
Pietari Suuri oli alun perin antanut kaupungille hollantilaisen nimen Sankt Pieterburg. Pietari oli suuri Hollannin ystävä ja opiskellut maassa laivanrakennusta. Hallitsijan itsensä lisäksi kaupungin nimi viittasi apostoli Pietariin, keisarin suojeluspyhimykseen.
Tsaari Pietari ei kuitenkaan ollut johdonmukainen kaupungin nimen kanssa. Hän saattoi kirjoittaa nimen milloin saksalaisittain milloin venäläisemmin. Sankt Petersburgista (Санкт-Петербург) tuli vakiintunut muoto.
1. syyskuuta 1914 Pietarin nimi muutettiin vähemmän saksalaismaiseksi. Petrograd oli kaupungin uusi nimi.
Venäjä ei ollut ainoa maa, jossa saksalaiselta kuulostavia nimiä muutettiin. Britanniassa kuningas Yrjö V muutti sukunsa nimen vuonna 1917 Windsoriksi, joka on tänäkin päivänä Yhdistyneen kuningaskunnan kuningashuoneen nimi. Aiempi nimi Saksi-Coburg-Gotha oli selkeän saksalainen. Saksaksi sukunimen kirjoitusmuoto on Sachsen-Coburg und Gotha ja englanniksi Saxe-Coburg and Gotha.
Venäjän vallankumouksen 1917 jälkeenkin Petrogradin nimi pysyi, mutta vallankumousjohtaja Vladimir IljitšLeninin kuoltua 1924 kaupunki nimettiin hänen kunniakseen Leningradiksi.
Vaikka pääkaupunki oli taas siirretty Moskovaan, Leningradin merkitys säilyi. Se oli uuden valtion Neuvostoliiton tie Itämerelle ja sikäli geopoliittisesti merkittävä.
Suomi joutui talvisotaan paljolti sen takia, että Neuvostoliitto halusi Leningradin turvallisuuden tähden siirtää rajaa kauemmas kaupungista. Neuvostoliitto katsoi, että jokin läntinen suurvalta voisi käyttää Suomea hyökkäysalustana Leningradia vastaan.
Leningradin piiritys toisessa maailmansodassa olikin tuhoisa. Natsi-Saksa piiritti Leningradia syyskuusta 1941 tammikuuhun 1943. Jopa 800 000 kaupunkilaista kuoli historian tuhoisimmassa piirityksessä.
Suomen osuus piiritykseen on nähtävissä eri tavoin. Suomi pysyi riittävän etäällä kaupungista saadakseen vapautuksen syyllisyydestä sodan jälkeen, mutta oli toisaalta itsestään riippumattakin yksi Leningradin vastainen rintama.
Leningradin piirityksen päätyttyä Neuvostoliitto kykeni myös valmistelemaan suurhyökkäystä Suomea vastaan Karjalan Kannaksella. Hyökkäys toteutuikin kesällä 1944.
Kylmän sodan aikaan Leningradin taloudellinen merkitys oli jälleen Suomelle merkittävä. Idänkaupan kukoistusvuosina kaupunki oli lähellä oleva suuri markkina-alue.
Neuvostoliiton hajottua 1991 Leningradista tuli taas Pietari, Sankt Petersburg. Kaupunki oli pitkään edelleen Suomelle merkityksellinen taloudellinen kohde, myös venäläisten Suomen-matkailun suhteen. Ukrainan sodan myötä Venäjälle asetetut pakotteet ja rajasulut ovat tyrehdyttäneet tämän.
