SAK ei näe tarvetta lainsäädännölle lakkojen aikaisesta suojelutyöstä – "Tämä on Orpon hallitusohjelman hanke"
Hallitus valmistelee parhaillaan lainsäädäntöä lakon aikana järjestettävän suojelutyön turvaamiseksi ristiriitatilanteissa.
STT:n tietojen mukaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla käytävissä kolmikantaisissa neuvotteluissa osapuolten välillä on ollut erilaisia näkemyksiä lainsäädännön tarpeista ja tavoitteista.
Palkansaajakeskusjärjestö SAK:sta kerrotaan STT:lle, että heidän tavoitteensa ei ollut lähteä muuttamaan tai säätämään lainsäädäntöä aiheeseen liittyen.
– Tämä on Orpon hallitusohjelman hanke. Emme näe lainsäädännössä suuria korjaamisen tarpeita. Meillä ei näin ollen ole mitään suurta muutostavoitetta, STT:lle kerrotaan nimettömänä pysyttelevästä lähteestä.
SAK näkee muutokset jatkona työntekijöiden oikeuksien rajoittamiselle. SAK:n näkemyksen mukaan muutoksilla pyritään edelleen rajoittamaan työntekijöiden oikeutta parantaa työehtojaan työtaistelun kautta.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ta työryhmässä edustava johtaja Minna Ahtiaisen mukaan pääsääntöisesti on ollut niin, että suojelutyötä koskevat asiat on saatu työmarkkinoilla hoidettua erittäin hyvin, eikä ongelmia ole ollut.
– Kun eri alojen tilanne on hyvin erilainen ja intressit ovat erilaisia, tällaisen lainsäädännön tekeminen on hyvin haastavaa.
Ahtiainen pitää myös työryhmän aikataulua erittäin haasteellisena.
– Ottaen huomioon asian monimutkaisuuden työryhmän toimikausi on ollut mielestäni liian lyhyt, hän toteaa.
SAK:ta työryhmässä edustava Samuli Hiilesniemi toteaa, että SAK:n näkökulmasta koko kuluvan hallituskauden ajan ollut sellainen käsitys, että neuvottelut eivät suju ongelmitta.
– Tähän liittyy paljon sellaisia näkökulmia, että ihan perinteisiä kolmikantaisentyöskentelyn malleja ei ole noudatettu näissä neuvotteluissa, eikä ole pyritty pitämään niistä kiinni. Ei kauhean uutta sanottaa tältä osin siis.
Työryhmässä on neuvoteltu esimerkiksi suojelutyön määritelmästä. STT:n tietojen mukaan työnantajapuolella olisi haluja laajentaa suojelutyön määritelmää aiempaa laveammaksi.
Työntekijäpuoli suhtautuu asiaan kriittisesti. Hiilesniemen mukaan neuvottelujen lähtökohtana on ollut se, että esimerkiksi henkeen ja terveyteen liittyen vaaratilanteissa pyritään turvaamaan ja tarjoamaan laajempaa suojelua.
Hänen mukaansa verrattuna eduskunnan alkuperäiseen ponteen eli lausumaan neuvotteluissa on ollut sellaisia tavoitteita tietyiltä tahoilta, joissa mentäisiin pidemmälle kuin mitä ponsi antaisi aihetta olettaa.
– Mitään valmista neuvotteluissa ei vielä kuitenkaan ole, emmekä tiedä vielä, mikä on määrittelyn lopullinen muoto, hän toteaa.
Hiilesniemi kuitenkin näkee, että lakihankkeen taustalla on halu puuttua työntekijöiden yleisiin etuuksiin.
– Se, ettei tästä olisi ollut mitään lainsäädäntöä aiemmin on monitulkintainen asia. Tässä ei nyt varsinaisesti työrauhaa uudelleen keksitä. Enemmänkin annetaan tietynlaisille intressien suojelulle uusi nimi. Tämä on minun henkilökohtainen mielipiteeni, hän toteaa.
Ahtiainen kertoo, että työryhmän toimeksiantona on ollut selvittää suojelutyön turvaamista työtaistelutilanteessa, joten myös sen määrittelystä on keskusteltu. Hän ei tarkemmin halua kommentoida työryhmän keskustelujen sisältöä.
Ahtiaisen mukaan yleisesti suojelutyön määritelmä perustuu osin kansainvälisiin sopimuksiin.
– Siinä puhutaan silloin sellaisesta työstä, jonka suorittaminen työtaistelun aikana on välttämätöntä kansalaisten hengen tai terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi tai sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, mikä erityisesti vaarantuu työtaistelun vuoksi.
Työryhmässä edustettuna oleva Elinkeinoelämän keskusliitto ei halunnut kommentoida asiaa STT:lle, koska työryhmän työskentely on vielä kesken.
Työryhmän puheenjohtaja, hallitusneuvos Nico Steiner työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo STT:lle, että lainsäädäntötarpeisiin liittyy monia näkökulmia ja asiasta on erilaisia mielipiteitä.
– Yhdeltä puolelta täytyy ratkaista se, miten ihmisten perusoikeudet tulee lakkotilanteessa turvata. Toisaalta täytyy pohtia, miten turvataan edelleen työntekijöiden työtaisteluoikeus. Työryhmä on miettinyt näitä asioita nyt erilaisista näkökulmista. Kysymys on laaja, joten se vaatii aikaa. Täytyy miettiä, millä tavoin tästä voidaan säätää ja miten se voidaan käytännössä toteuttaa.
Steinerin mukaan työryhmän tehtävänä on arvioida, pitäisikö lainsäädännöllä jollakin tavalla puuttua suojelutyön järjestämiseen. Työryhmän on tarkoitus laatia asiasta mietintö, jonka pohjalta hallitus esityksensä tekee.
– Toki tämä tarkoittaa myös sitä, että joudumme pohtimaan suojelutyön määritelmää eli minkälaista työtä sen tulisi siis koskea, Steiner toteaa.
Steinerin mukaan tällä hetkellä suojeltutyöstä ei ole olemassa minkäänlaista lainsäädäntöä.
Työmarkkinatraditioon on perinteisesti kuulunut, että välttämätön suojelutyö lakkojen aikana turvataan ja esimerkiksi ihmisten henki ja terveys eivät vaarannu.
Suojelutyötä järjestetään lakkojen aikana, kun työ katsotaan välttämättömäksi kansalaisten hengen tai terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi. Esimerkiksi hoitajalakkojen aikana on tyypillisesti saatu sovittua, että osastoilla on ihmisiä töissä myös lakkojen aikana, jotta potilasturvallisuus ei vaarannu.
Vuonna 2022 eduskunta joutui säätämään asiasta määräikaisella lailla, kun sopuun suojelutyön järjestämisestä ei päästy. Samassa yhteydessä annettiin eduskunnan lausuma, jota hallitus nyt noudattaa.
Lausumassa eduskunta edellytti, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyön järjestäminen turvataan ristiriitatilanteissa.
Hallitus asetti maaliskuun lopulla kolmikantaisen työryhmän pohtimaan tarvittavia lainsäädäntömuutoksia. Lausuma muodostaa Steinerin mukaan pohjan työryhmän työskentelylle.
Työryhmän on tarkoitus saada mietintönsä valmiiksi syyskuun alkuun mennessä.
Steiner toteaa STT:lle, että työryhmän toimikausi päättyy 6. syyskuuta, mutta tarvittaessa lyhyt jatkoaika on mahdollinen. Hallituksen on tarkoitus esitellä laki eduskunnalle ensi vuoden alkupuolella.