Asiantuntijat arvioivat: Tällaisia ovat sähkön hinnat ensi talvena
Ensi talven sähkön keskihinnat eivät näyttäisi olevan kovin korkeat, jos ei mitään poikkeavaa tapahdu, sanoo Jukka Leskelä, energia-alan yritysten järjestön Energiateollisuuden toimitusjohtaja.
Päättyvän viikon puolivälin tienoilla tammikuun sähköfutuureista käytiin kauppaa noin 73 eurolla megawattitunnilta eli 7,3 sentillä kilowattitunnilta. Kun siihen lisätään verot ja sähkön vähittäismyyjien muut kustannukset, sähkön ennustetaan maksavan noin 10 senttiä kilowattitunnilta.
– Se on ihan normaali tilanne, kun talven sähköllä käydään kauppaa korkeammilla hinnoilla. Se tarkoittaa, että kuukauden sisällä on varmasti hyvin korkeita hintoja ja hyvin edullisiakin hintoja säistä riippuen, Leskelä sanoo.
Myös Fortumin Suomen kuluttajaliiketoiminnasta vastaava Tuomas Yrttiaho sanoo tilanteen olevan tällä hetkellä aika maltillinen.
Vuoden ensimmäiselle neljännekselle eli tammi–maaliskuun väliselle ajalle sähköstä käytiin kauppaa vajaan sentin halvemmalla futuurihinnalla.
– Maaliskuu on yleensä vähän halvempi ja tammikuu kalliimpi, koska tammikuussa odotetaan olevan enemmän pakkasta, Leskelä sanoo.
– Kun ilmat kylmenevät, kysyntä lisääntyy ja kysynnän sekä tarjonnan mukaisesti hinta nousee. Se näkyy futuurihinnoissa. Ne ovat hinnat, joilla tällä hetkellä käydään kauppaa tulevien kuukausien sähköstä. Niissä on sisällä se tieto, joka tällä hetkellä on käytettävissä, Yrttiaho sanoo.
Leskelä sanoo, että tällä hetkellä tammikuun ja tammi–maaliskuun futuurihinnat ovat suunnilleen samalla tasolla viime vuoteen verrattuna.
– Merkittävää eroa vuoden takaiseen ei ole. Nämä hinnat ovat tietysti paljon alemmat kuin energiakriisin aikaan. On normaalia vuoden sisäistä vaihtelua, että talvelle odotetaan korkeampia hintoja. Ei ole näköpiirissä erityistä syytä, miksi hinnat olisivat sittenkin huippukorkeat, Leskelä summaa.
Yrttiaho kertoo, että tällä hetkellä Norjassa ja Ruotsissa on normaali vesitilanne.
– Suomessa taas ollaan vesivarastoissa normaalitilanteen alapuolella. Suurin osa Pohjoismaiden vesituotannosta on Ruotsissa ja Norjassa. Kokonaiskuvassa tilanne on kuitenkin varsin normaali, Yrttiaho kertoo.
Leskelä kertoo, että hydrologisen tilanteen vuoksi viimeisen vuoden aikana on tuotettu keskimääräistä vähemmän vesivoimaa. Edellisen vuoden aikana sitä taas tuotettiin keskimääräistä enemmän.
– Vesivoimaa pyritään ajamaan mahdollisimman paljon aina silloin, kun hinta on korkea. Hinnan ollessa matala sitä säästellään varmistamaan sähkön saantia ja toimitusta. Hinta ohjaa sitä, että vesi olisi mahdollisimman hyvin käytettävissä korkeakulutuksen aikana, Leskelä sanoo.
Yrttiaho kertoo, että Pohjoismaiden ydinvoimakapasiteetin osalta viimeinen suunniteltu vuosihuolto on valmistumassa itsenäisyyspäivänä. Silloin Ruotsin Forsmarkin voimalan ykkösreaktorin huoltokatko päättyy.
– Se luo maltillista näkymää, kun on hyvä käytettävyystilanne, Yrttiaho sanoo.
Talven ajalle ei ole tiedossa suunniteltuja korjauksia tai katkoksia voimalaitoksiin, sillä ne ovat silloin Leskelän mukaan kiellettyjä.
– Voi olla joitain yksittäisiä päiviä tai lyhyitä jaksoja, kun sähköverkkoihin investoidaan todella paljon sekä Ruotsissa että Suomessa. Aika ajoin voi olla sellaisia tilanteita, että rajat ylittävissä johdoissa on rajoituksia. Mutta ne ovat lyhytaikaisia, ja mitään merkittävää tilanteeseen vaikuttavaa ei ole tiedossa voimalaitosten eikä siirtoyhteyksien osalta, Leskelä sanoo.
Leskelä huomauttaa kuitenkin, että epävarmassa maailmassa on opittu yllättävien tilanteiden tulevan nopeasti.
Marraskuun puolivälissä otettiin käyttöön Suomen ja Ruotsin välinen uusi sähkönsiirtoyhteys Aurora Line. 400 kilovoltin yhteys parantaa maiden välistä sähkönsiirtoyhteyttä ja sähkön riittävyyttä.
Pohjois-Pohjanmaan Muhokselta Pohjois-Ruotsiin Messaureen kulkeva voimajohtoyhteys kasvattaa sähkönsiirtokapasiteettia enintään 1 900 megawattia molempiin suuntiin.
– Se on todella merkittävä. Se on kuin Suomi olisi saanut ison voimalaitoksen lisää, Leskelä sanoo.
Vaikka voimalaitos ei ole Suomessa, siirtoyhteyden kautta Suomeen pystytään tuomaan enemmän sähköä Pohjois-Ruotsista silloin, kun Suomessa sähkön hinta on korkea.
– Se on merkittävä lisäys sähkötarjontaan Suomessa ja pitää siten hintoja maltillisempina, Leskelä sanoo.
Myös Yrttiaho sanoo uuden siirtoyhteyden olevan merkittävä. Erityisesti tuulettomina aikoina sen merkitys korostuu.
– Se helpottaa Suomen hintatilannetta ja vähentää hintaherkkyyttä aikaisempaan verrattuna.
Suomen sähköjärjestelmässä tuulivoiman osuus on kasvanut merkittävästi ja sen taustalla on ilmastonmuutoksen torjunta.
– Tuulivoiman saatavuuden vuoksi hintaheiluntaa on enemmän kuin aikaisemmin, jolloin käytettiin polttoon perustuvia voimalaitoksia. Kun hiilidioksidipäästöjä pyritään välttämään, niistä on luovuttu.