Saarikko väläytti IS:n tentissä erityistä taloudellista tukea Itä-Suomelle muuttuneen Venäjä-suhteen vuoksi

Politiikka

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoo suhtautuvansa vakavasti ehdotukseen itärajalle rakennettavasta aidasta, jos sellainen esitys tulee rajaviranomaisilta.

Saarikko kommentoi asiaa Ilta-Sanomien suuressa Nato-keskustelussa tiistaina. Saarikon ohella tenttiin osallistuivat perussuomalaisten Riikka Purra, vasemmistoliiton Li Andersson ja vihreiden Iiris Suomela.

Saarikko korosti, että Suomen ja Venäjän välinen raja on ollut vuosikymmenten ajan rauhaan ja yhteiseen luottamukseen perustuva raja. Tilanne on kuitenkin muuttunut Ukrainan sodan myötä.

Keskustajohtaja sanoi olevansa valmis harkitsemaan erityistä taloudellista tukea Itä-Suomen alueelle, jonne Venäjän aiheuttaman uhan vaikutukset osuvat kaikkein kipeimmin. Saarikon mukaan siitä on puhuttu liian vähän, vaikka koko itäisen Suomen todellisuus on muutoksessa.

– Vaikka on monessa yhteydessä todettu, että valtio ei ole kohtalon yhteydessä Venäjän kauppaan, on luku itäisessä Suomessa suurempi. Se mahdollisesti tarkoittaa erityistä taloudellista huomiota alueelle.

Perussuomalaisten Purra ei Saarikon ehdotuksesta innostunut. Purran mukaan Itä-Suomelle suunnatut tukipaketit eivät auta.

Hän vaati hallitukselta enemmän toimia sen eteen, ettei itärajan yli voitaisi vyöryttää turvapaikanhakijoiden virtaa Suomen puolelle. Purran mukaan Suomessa ei ole siihen pykälää sen enempää normaalilainsäädännössä kuin valmiuslaissa tulevan esityksen myötä.

– Tosiasia on, että tällä hetkellä Suomella ei ole mahdollisuutta puuttua tällaiseen uhkaan. En kutsuisi sitä pieneksi ilkeydeksi, se on haavoittuvuus, Purra sanoi.

Hän vaati, että turvapaikanhakijoiden vastaanotto pitäisi voida lopettaa väliaikaisesti, jos tilanne sitä vaatii.

– Ajatelkaa, jos Venäjän masinoimat ihmiset olisi päästetty Eurooppaan, Purra summasi.

Saarikko korosti Suomen varautuneen kyber- ja hybridiuhkiin jo ennen Venäjän Ukrainassa aloittamaa hyökkäyssotaa.

Hän painotti hallituksen jäsenenä tietävänsä varsin hyvin, mitä pitäisi tehdä, jos Suomea häirittäisiin laajamittaisilla ihmisvirroilla.

– Tekisin kaikkeni, että raja suljettaisiin, Saarikko kiteytti.

Hän myönsi, että lainsäädännössä on korjaamisen tarpeita. Saarikko sanoi odottavansa sisäministeriöltä sen suhteen nopeaa toimintaa.

Vasemmistoliiton Andersson painotti kansainvälisten lakien noudattamisen tärkeyttä. Hän ei kuitenkaan ottanut kantaa ajatukseen rakentaa rajavyöhykkeelle aita.

– Lähtökohta Suomessa on ollut se, että kaikki mitä pitää, tehdään. Mutta ne pitää tehdä myös tavalla, jolla Suomi pitää kiinni kansainvälisten sopimusten sitoumuksista. 

Nelikon keskusteluissa nousi esiin myös mahdollisen Nato-jäsenyyden kustannukset.

Saarikon mukaan Natoon liittymisen peruste pitää olla rahan sijaan turvallisuudessa.

– On arvioitu, että kustannus puolustusmenoista olisi prosentin tai puolen paikkeilla, puhutaan joistain kymmenistä miljoonista, hän sanoi.

Vihreiden Suomelan mukaan Natoon liittymisen kustannuksia ei pidä ajatella niin, että vaihtoehtona olisi nollan euron kustannukset. Suomi joutuu uudessa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä käyttämään joka tapauksessa entistä enemmän rahaa puolustusmenoihin.

– Suomen puolustusmenot ovat jo aika korkealla tasolla ja ne ovat Naton vaatimusten tasolla.

Anderssonin mukaan kysymys kustannuksista on kuitenkin perusteltu, sillä se huolettaa kansalaisia. Andersson kuitenkin korosti Suomen täyttäneen Naton suosituksia paremmin kuin moni Nato-maa.