Saarikko: Koulussa on syytä keskittyä enemmän perusasioihin – "Varmistaisin, että opettajilla on työrauha"
Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon keskeisin vaalilupaus opetusalan ammattilaisille on se, että peruskoulussa keskitytään jatkossa enemmän perusasioihin ja suomalaiset opettajat saavat työrauhan monien kehittämishankkeiden jälkeen.
– Vähintään nykyisillä resursseilla, Saarikko tarkensi haastattelija Peter Nymanin retorisen kysymyksen jälkeen.
Saarikko kertoi näkemyksiään opetusalasta opettajien ammattijärjestö OAJ:n Jälki-istunto-ohjelmassa torstaina. Sitä ennen Saarikko osallistui Nelosen Luokan edessä -ohjelmaan, jossa oppilaat esittävät kysymyksiä puoluejohtajille.
Saarikko korosti Jälki-istunto-ohjelmassa, että Suomen kaltaisessa pienessä maassa ei ole varaa päästää oppimistuloksia heikkenemään. Keskustajohtajan mukaan peruskouluun on syytä keskittyä sen vuoksi enemmän.
– Pienen maan voima on aina ollut osaavassa kansassa, hän tähdensi.
Saarikko kuitenkin huomautti, että suomalaisella yhteiskunnalla on edessään se kipeä tosi asia, että alhaisen syntyvyden vuoksi kouluun saapuvia lapsia ja nuoria on jatkossa vähemmän.
– Silloin sitä pienenevää joukkoa pitää kouluttaa yhä paremmin. Se on koulutuspoliittisen selonteon syvä ydin, hän summasi.
Saarikko ei halunnut Suomen nykyisessä taloustilanteessa lupailla peruskoululle lisää rahaa, niin houkuttelevaa kuin se vaalien alla olisikin.
Hän kuitenkin painotti, että keskustan mielestä koulutus ja koulutuksen perusasiat ovat sellaisia, joista pitää huolehtia myös taloudellisesti tiukempina aikoina. Saarikon mukaan asiasta vallitsee myös puolueiden välillä laaja yksimielisyys.
– Tietenkin se tarkoittaa, että peruskoulussa on keskityttävä entistä enemmän perusasioihin. En laittaisi liikkeelle uusia euroja taas vaikkapa uusiin kehittämishankkeisiin, vaan varmistaisin, että opettajilla on työrauha tehdä perustyötä, hän linjasi.
Saarikko kommentoi ohjelmassa myös paljon puhuttanutta inkluusiota eli erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittamista samoihin opetusryhmiin muiden oppilaiden kanssa.
Saarikon mukaan inkluusiossa idea on oikea, mutta toteutus on jäänyt liian laihaksi. Ja kun inkluusioon ei ole ollut varaa laittaa tarpeeksi voimavaroja, siitä ovat kärsineet helposti kaikki.
– Ideaan yhteisestä oppimisesta, oppimisen paikoista ja oppimisen tavoista ei ole ollut tarpeeksi välineitä, euroja ja ihmisiä. Ja koska en voi käydä niitä lupaamaan lisää valtavasti, johtuen Suomen taloustilanteesta, niin silloin uskon, että inkluusio ei ole kaikissa tilanteissa paras mahdollinen ratkaisu. Ja tätä viestivät minulle myös opettajat itse, Saarikko sanoi.
– Inkluusiokeskustelu on paikallaan ja olen valmis tarkastelemaan, onko se toimivin tapa, hän lisäsi.